Kotiseurakunnan kirkossa pidin tänään saarnan päivän tekstistä Joh. 14: 1-7: Jeesus sanoi opetuslapsilleen:
    "Älköön sydämenne olko levoton. Uskokaa Jumalaan ja uskokaa minuun. Minun Isäni kodissa on monta huonetta - enhän minä muuten sanoisi, että menen valmistamaan teille asuinsijan. Minä menen valmistamaan teille sijaa mutta tulen sitten takaisin ja noudan teidät luokseni, jotta saisitte olla siellä missä minä olen. Te tiedätte kyllä tien sinne minne minä menen."
    Tuomas sanoi hänelle: "Herra, emme me tiedä, minne sinä menet. Kuinka voisimme tuntea tien?" Jeesus vastasi: "Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin minun kauttani. Jos te tunnette minut, opitte tuntemaan myös minun Isäni. Te tunnette hänet jo nyt, olettehan nähneet hänet."

Muistan, miten tuo Jeesuksen sana itsestään: "Minä olen tie, totuus ja elämä, oli aikoinaan pyhäkoulussa muistolauseena. Kirkossa oli 40 rippikoululaista ja normaali seurakuntaväki lisäksi. Kirkosta palatessa kävin kuulostelemassa taas pienen hienon miehen kuulumiset.

Toukokuu etenee ja kevään puutarhatouhut etenevät omaa vauhtiaan niin kuin luontokin. Ensimmäinen krassikylvös on jo odottamassa ruukuissa vientiä mökille.