Toivonpäivä on tänään. Isäni oli toiselta nimeltään Toivo ja Toivon päivänä aina liputettiin. Niin liputetaan nyt meilläkin. Toki tänään on myös puolustusvoimain lippujuhlan päivä. Toivo on myös yksi lapsenlapsi ja serkkuni poikakin on nimeltään Toivo. Tänään meidät kutsuttiin Toivon nimipäiville! Nimipäivillä oli Almakin mukana:

Almanakassa nimi Toivo on ollut vuodesta 1908 lähtien. Nykyään Toivoja on Suomessa noin 50000, joista vuonna 2007 Toivo-nimen saaneita 330, tänä vuonna 1.6. mennessä 78 henkilöä. Isäni syntymävuonna heitä oli 1285. Toivo-nimi merkitsee monenlaista. Se kuvastaa lapsen syntymää vanhempien toiveiden täyttymisenä. Raamatussa toivo on keskeisiä käsitteitä; yksi kolmikosta usko, toivo ja rakkaus. Toivon vertauskuva kristillisessä taiteessa on ankkuri.

Aroniat ovat koriste- tai marjapensaita, joiden koristearvo perustuu toisaalta valkeaan kukintaan, kauniisiin ja syksyllä kauan säilyviin hedelmiin ja toisaalta lehdistöön, joka saa kauniin punaisen syysvärin. Koristearonia on koristepensas. Se on rakenteellisesti hieman sirompi ja tuuheampi kuin marja-aronia. Se sietää hyvin leikkaamista. Aroniasta saa helpon ja tosi nopeakasvuisen aidan. Siinä ei ole myöskään piikkejä. Kortistearoniasta saa myös talouskäyttöön soveltuvia marjoja, mutta ne ovat marja-aronian marjoja hieman pienempiä.  Aroniat ovat kotoisin Amerikasta, mutta Suomeen jalostetut kannat ovat tulleet Venäjältä.

Pihallamme on yksi vanha iso marja-aronia ja rivi nuoria pensaanalkuja, joista osa kukkii hyvin. Nyt kesäkuussa kasvi kukkii valkoisin kukinnoin.  Pensaalla on kaunis punainen syysväritys ja marjat ovat kiiltävän mustat. Viking on tunnetuin kotimainen marja-aronialajike, jota meilläkin on. Pensaan korkeus voi olla jopa 3 m. Marja-aronian marjat kypsyvät myöhään syksyllä. Aroniasta voi tehdä mehua tai hilloja parhaiten jonkun muun hedelmän tai marjan kanssa. Itsessään se ei ole mielestäni kummoisenkaan makuinen.

Aroniasiirapin reseptinkin löysin. Heli Pirinen Pro Agriasta neuvoi:

6 l aronian marjoja

3 l vettä

2-3 kourallista mustaherukan lehtiä

30 g sitruunahappoa

Vesi keitetään ja kaadetaan marjojen, mustaherukan lehtien ja sitruunahapon päälle. Annetaan seisoa vuorokausi. Liemi siivilöidään. Lisätään sokeria noin puolet mehun määrästä. Kuumennetaan 80-asteiseksi ja pullotetaan.