Laskiaistiistai on tänään. Emme ole olleet laskemassa mäkeä, mutta hiihdin saman reitin kuin eilenkin. Kävin myös kokeilemassa, miltä tuntuu kävellä lumikengillä. Tarkastin pihalla pupusten tekemät vauriot: Mokomat ovat asustelleet edelleen omenapuiden katveessa ja järsineet verkon läpi pienen perhepäärynäpuun oksia ja aprikoosin oksiakin omenanoksien ohella. Myös marja-aronialla nuo jänikset/rusakot olivat aterioineet.
Tänään on vielä syöty hernekeittoa ja laskiaispullia. Katolisena aikana laskiaisen jälkeen ei syöty lihaa ennen pääsiäistä. Niinpä ennen paaston aloittamista oli tapana syödä tavallista tuhdimmin. Laskiaisesta alkaa paastoon laskeutuminen. Paastonaika alkaa huomenna tuhkakeskiviikkona ja kestää seitsemän viikkoa eli pääsiäiseen. Sinä aikana kirkoissa on käytössä violetti väri tekstiileissä muistuttamassa meitä odotuksesta, valmistautumisesta ja katumuksesta.
Paastonaika kutsuu kiireistä ihmistä touhun ja melun keskeltä hiljaisuuteen ja rukoukseen. Paastoon kuuluu myös uhri: kieltäydymme jostakin ja annamme omastamme. Paasto tarjoaakin mahdollisuuden tarkkailla omia elintapoja ja riippuvuutta erilaisista nautintoaineista. Se voi auttaa myös siirtymistä vähäenergisempään ja terveellisempään ravintoon. Niinpä mekin kävimme seurakuntatalolla Läskillä lukutaitoa Nepaliin -punnituksessa. Nyt punnitaan ja sitten uudelleen toukokuussa. Jokaisesta hävinneestä kilosta on eräs henkilö luvannut maksaa 15 euroa Nepalin opettajankoulutuksen hyväksi. Kampanjaan saavat osallistua vain täysi-ikäiset henkilöt. Kuitenkaan ihannepainon alarajan alittavia kiloja ei lasketa mukaan. Tuo kampanjan taustahenkilö sitoutuu lunastamaan laihdutuskiloja enintään 10 miljoonalla eurolla. Antaisikohan tuo potkua laihduttamiseen?
