Nyt se alkoi! Nimittäin omenahillon keittäminen. Omenoita on tippunut jo jonkin aikaa puusta ja niitä on kertynyt jo pari kolme maijallista. Niinpä piti alkaa tositoimiin. Tämä vuonna omenoita näkyy taas tulevan yllin kyllin, vaikka ne jäävätkin pieniksi.

 

Mökin viime kesänä istutettu omenapuu on kasvattanut muutaman omenan komeaksi. Tässä nämä kaikki! Toivottavasti ne säilyvät kypsiksi asti meidän syötäväksemme.

 

Mökilläkin oltiin tositoimissa. Mies sai valmiiksi puupinon tuet ja valttasi ne lähtiessämme tänään kotiin. Puut on myös pinottu. Pressu pinon edessä estää sateen ja lumen tunkeutumisen puupinoille.

Vesi järvessä oli vielä 22 asteista ja oli mukava uida monen monta kertaa. Nyt on luvattu viileämpiä ilmoja, joten veden lämpö laskenee suht nopeasti.

 

Eilen oli korjattu mökkijärven tiekunnan yhden innokkaan osakkaan toimesta mökkitiemme, joka on ollut hankalakulkuinen jo usean vuoden ajan. Meille jää vain laskun maksaminen omalta osaltamme. Kiitos asian hoitajalle! Nyt tietä on hyvä kulkea eikä henkilöautonkaan pohja ota kiinni enää.

 

Saimme naapurimökkiläiseltä kuulla lähistöllä virtaavan joen entisen myllyn ja sahan tarinaa, joka päättyi vuonna 1950 tulipaloon, mikä tuhosi kaiken paitsi saunarakennuksen. Siinä tuhoutui mylly, saha, hevostalli, pärehöylä, paja ja myllärin asunto. Seutu on nykyään pusikoitunut ja jäännöksenä menneestä on muutama myllyn peruskivi kosken partaalla. Tuo kuva on myös häneltä, mutta kuvan ottajasta tai alkuperästä ei ole tietoa.