Opintomatka jatkui tanaan ikuisessa kapungissa ja lahistolla. Mtkamme suuntauti kauungista noin 25 kilometria pohjoiseen vuorille, jossa olimme yli 500 metrin korkeudessa, josta katselimme ylhaalta laajaa Rooman kaupunkia. Matkasimme vuositoon kapeita teita kaksikerroksisella bussilla ja oli melenkiintoista istua toisen kerroksen kuljettajan paikalla. Tutustuimme muutamiin pikkukaupunkeihin ja kuntiin ja ruokailimme pitkan kaavan mukaan: kaksi alkuruokaa, paaruoka ja jalkiruoka ja kahvi. Sen jalkeen suuntasimme paavin kesa-asunnolle, joka oli siella lahistolla. Yllatykseksemme paavi oli juuri saapunut Englannista ja tullut suoraan kesa-asunnolle. Ryhmamme lauloi hanelle "Maa on niin kaunis". Tosin emme nahneet paavia, vain saimme tietaa, etta han oli paikalla ja Vatikaanin lippu katolla osoitti sen. Samoin sveitsilaiskaartin sotilaat olivat vartiossa portilla.

Matkalla seurasimme eraassa kirkossa hautajaisia, jossa siunattiin eilen kuollut 83-vuotias nainen. Taalla hautaaminen tapahtuu normaalisti parin paivan sisalla. Siunaus tapahtuu kirkossa ja arkku siirretaan sitten autolla hautausmaalle. Arkku kannetaan olkapailla kirkkoon (nelja miesta kantoi puuarkun). Sitten arkulle viedaan kukkaset ennen siunausta, mutta ei sanota mitaan. Siunauksen jalkeen arkku kannetaan ulos ja silloin lasnaoleva vaki taputtaa vainajan muistolle ulkona. Hautausmaalla arkku lasketaan hautaan, ja sen jalkeen saattovaki poistuu koteihinsa. Kirkossa vietaan myohemmin muistomessu. Paikkakunnan ilmoitustaululle ja tolppiin laitetaan heti kuoleman jalkeen ilmoitus, jossa kerrotaan vainajan kuolinaika ja ika ja nimi ja siunausaika ja paikka ja kutsu on yleinen kaikille.

(kuvat myohemmin)