Kuljin pitkin pitäjää päivänavausreissuilla. Syksy on saapunut:
Koivut alkavat kellastua pihassakin. Kyllä vaikuttaa niin olevan, että kun koulut alkavat, niin syksy tulee, alkavat koulut sitten milloin vain. Tänään alakoululaiset osasivat laulaa virtensä mainiosti. Toisessa koulussa jopa halusivat laulaa toisenkin virren, jota olivat harjoitelleet:
”Sinua, suuri Jumala,
yhdessä ylistämme.
Työhömme anna iloa,
valaise elämämme.
Suo, että tässä koulussa
voi toinen toista kuunnella.
Luo meihin yhteishenki.
Suo erilaisten lahjojen
Luojaansa meissä kiittää
ja anna työmme yhteisen
toisiimme meitä liittää.
Suo meidän muita tukea
ja sinuun luottaa, Jumala.
Ei kukaan yksin kestä.
On sinun kaikki maailma,
teit paikan jokaiselle.
Luo sydämiimme toivoa
ja tilaa hyvyydelle.
Oi Herra, luomakunnasta
suo meidän kantaa vastuuta!
Luo maailmaasi rauha.” (Virsi 489)
Onhan tänäänkin lämmintä ainakin 22 astetta meillä, mutta syksyn merkkejä on näkyvissä yllin kyllin. Luumutkin ovat aivan kypsiä ja tippumaisillaan puista. Linnut kerkiävät ja pihaoravamme myös niitä ja samoin päärynöitä nakertaa.
Kehäkukat jaksavat kukkia yhä edelleen, kun saivat sadevettä kukkimisen jatkamiseen.
Mehikasvit ovat innostuneet kasvattamaan runsaasti poikasia kesän aikana.
Tien korjaus edistyy ja suojaukset ovat jo paremmat: Nyt osaa pihaantulija jo autollakin hyvin väistää.
