Aamulla heräsimme aikaisin, kun kelloa oli siirretty tunti taaksepäin ja pienin vieraamme heräsi normaaliin aikaansa. Lapsenlapsen perhe lähtikin toisten isovanhempien luo jo aamupäivällä.
Meillä tämä päivä kului reissatessa. Kotiin palasimme vasta illalla sateisessa säässä. Olimme pääkaupungissa yhtäaikaa juhlimassa lapsen syntymää (nyt tasan kuukauden ikäinen), kihlajaisia ja syntymäpäivää. Niinpä sukulaisia ja tuttuja oli mukava tavata monenlaisten syiden vuoksi.
Kettukin juhlissa kohdattiin.
Lapsenlapsella oli siellä paljon tekemistä, monenlaisia leluja riitti ja vanhemmalla lapsenlapsella oli ikäistään seuraakin.
Lisäksi tänään syntyikin sukuun tummatukkainen nappisilmä neiti - vanhempien luomia kuulemma vielä painaa, mutta kaikki on hyvin tällä hetkellä... kahta vielä odottelemme lähipäivinä...
”Ah herää, sydämeni, uskomaan, toivomaan, kun uusi päivä jälleen valaisee valollaan. Herraasi armollista, ystävää taivaallista, ylistä laulaen.
Terveenä jälleen nousta sain hänen armostaan, avuksi että häntä oppisin huutamaan. Siis hänen edessänsä saan suurta hyvyyttänsä nyt käydä kiittämään.” (Virsi 539:1-2)
