Riemullista Vapahtajamme syntymäjuhlaa!

Jouluaatoksi on tullut lunta! Maa on valkoisena, vaikka lämmintä on -  siis räntäkeli.

Lumilyhtyjäkin voi tehdä pienten kanssa.

Joulukuusikin sai lopulta kynttilätkin oksilleen.

Yhdessä parin lapsen perheen kanssa söimme joulupuuron kera sekahedelmäsopan ja kanelisokerin. Manteli osui miniälle! Kuuntelimme yhdessä joulurauhan julistuksen. Se oli juhlallista kuten aina ja tuo minulle jouluaattoon joulun alkamisen tunnun.

Kävimme hautausmaalla viemässä kynttilät kuten sadat ja tuhannet muut kulkevat tänään niin jouluaaton hartauksiin kuin hautausmaille kynttilöiden vientiin.

"Niityllä lunta, hiljaiset kadut.
Taakse jo jäänyt on syksyn lohduttomuus.
Muistojen virta, lapsuuden sadut.
Sanoma joulun on uusi mahdollisuus.
Joulu on taas, riemuitkaa nyt!
Lapsi on meille tänä yönä syntynyt.
Tulkoon toivo kansoille maan,
pääsköön vangit vankiloistaan.
Uskon siemen nouskoon pintaan,
olkoon rauha loppumaton.
Joulu on taas, kulkuset soi.
Jossakin äiti lasta seimeen kapaloi.
Tulkoon juhla todellinen,
tulkoon Jeesus Herraksi sen.
Tulkoon rakkaus ihmisrintaan,
silloin joulu luonamme on.
Tahtoisin päästä paimenten mukaan,
unohtaa kiireen ja melun rasittavan.
Aamu kun koitti, tiesikö kukaan,
tuo yksi joulu sai muuttaa historian.
Joulu on taas...
Ikuisen joulun jos tahdot löytää,
sydämes avaa ja kohtaat Vapahtajan.
Et löydä juhlaa, et joulupöytää,
löydät vain seimen ja tallin koruttoman.
Joulu on taas..." (PekkaSimojoen sanoittama ja säveltämä joululaulu)