Mökillä yövyin ensimmäisen kerran tänä vuonna. Eilisen päivän raadoin kantamalla oksia nuotioon ja niitä polttamalla vielä nyt kolmannen kerran tänä keväänä, sitten korjailin kalikoita, joita mies oli sahannut. Siinä nuotiota välillä kohennellen aloin jo hieman haravoida. Kannoin vettä saunaan ja mökinkin kattilaan. Vettä lapoin laiturin päältä, jossa oli sulaa, kauhalla ämpäriin.

En ollut ajatellut jäädä yöksi. Mies joutui lähtemään jo aika aikaisin takaisin, niin jäin jatkamaan risujen polttamista. Vuodevaatteetkin sain kuiviksi, kun koko päivän oli kaminassa tuli, joka vei kosteutta pois.

Joka vuosi on keväällä sisällä lentäviä ötököitä. Usein sellaisia vihreäläpinäkyväsiipisiä löytyy verhojen alta ja tuuletusikkunan väleistä satoja. Tänä vuonna oli vain muutama niitä ja paljon toisenlaisia lentäväisiä, harmaita, muttei koita. Pölynimurilla metsästin niitä ikkunan tienoilta, verhoista ja lampun ympäriltä. Kummasti ne häviävät jonnekin, kun muutaman kerran on lämmittänyt talven kylmillään ollutta mökkiä.

Illalla innostuin leipomaan sämpylöitä. Laitoin kaurahiutaleita, vehnäjauhoja, pellavansiemeniä, suolaa, öljyä, kuivahiivaa ja vettä sopivasti – tein lusikalla koko taikinan – ja lusikalla nostattamisen jälkeen siirsin taikinaa möykyiksi pellille, nostatin taas ja paistoin: tuli hyviä!  

 1239809562_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Meheviä näistä sämpylöistä tuli!

Tänään näin västäräkin. Joka kesä on västäräkkejä pesinytkin mökin maisemissa ja niin tuo oli jo tullut myös tänä vuonna. Siis kesä on lähellä vanhan lorun mukaan:

Kuu kiurusta kesään, puolikuuta peipposesta, västäräkistä vähäsen,  pääskysestä ei päivääkään.

Vielä tänään risujen kokoamista, samoin klapien ja pöllien kantoa ja hieman haravoimista, jonkin verran pappien töitä – mies toi tietokoneen mökille tullessaan omista töistään.  Kotiarki alkaa taas… mökiltä täytyy palata muihin töihin.