Vapaamatkustajiako kirkossa? Olen viime aikoina pohtinut, miksi papin pitäisi siunata kastamaton aikuinen? Siihen ei ole mitään edellytyksiä, koska kaste on uskon eräs ja tärkeä perusta. Ei mielestäni ole mielekästä, jos omaisten vuoksi automaattisesti toimitus suoritetaan, edes sielunhoidollisista syistä.  Vainajan vakaumuksen kunnioittaminen on tärkeää. Myös hautaustoimistojen tulisi ymmärtää tämä eikä tarjota automaattisesti kirkollista siunausta kirkkoon kuulumattomalle, vaan ohjeistaa heitä toimimaan uskonnottomien rituaalien mukaan. Nykyään ei tunnu olevan hautaamisessa mitään eroa kirkkoon kuulumisella tai kuulumattomuudella.

Myös kastetut ja konfirmoidut eroavat kirkosta, jottei tarvitse maksaa veroja. Laskea kyllä osataan! Mutta tuo on myös arvovalinta.  Kun ihminen löytää elämänsä tarkoituksen muusta kuin kirkon/seurakunnan piiristä, silloin koen kirkollisen hautaan siunaamisen epärehelliseksi. Käytetään kirkon palvelut hyväksi, mutta ei haluta niistä maksaa. Toki jos on varaton, köyhä, on mahdollista anoa kirkkoneuvostolta vapautusta kirkollisverosta, jotta ei rahan vuoksi tarvitse erota kirkosta. Harva vain tietää tästä vaihtoehdosta ja vielä harvempi toimii sen mukaan.

Kirkkojärjestyksen mukaan kirkkoon kuulumaton kastettu henkilö voidaan siunata hautaan, jos omaiset sitä pyytävät eikä vainajan tiedetä siunausta vastustaneen. Joissakin seurakunnissa kirkkoon kuulumattomia kastettuja ei siunata lauantaisin, vaan vain muina arkipäivinä. Vantaan Laurissa pohdittiin myös ”Jos kirkosta eroaa, silloin pitäisi ymmärtää, että myös kirkon jäsenten oikeuksia lähtee. Eikö kirkosta eroaminen tarkoita, että haluaa olla erossa kirkosta?  - Hautaustoimilain mukaan seurakunnat ylläpitävät hautausmaita, ja niille voidaan haudata myös ilman papin toimittamaa kirkollista siunausta.”

Kasteessa Jumala kutsuu meidät nimeltä omikseen. Kun vainaja siunataan, se tehdään myös nimellä. Olennaista on, että ylösnousemuksen päivänä Jumala kutsuu meitä nimellä. Ristinmerkissäkin kaste ja hautaan siunaaminen yhtyvät.

"Joutukaa sielut, on aikamme kallis, vuotemme virtana vierivät pois..." virsi 408