Eilen sain olla juhlimassa vuoden 2009 Vuoden papin valintaa. Vuoden papiksi valittiin Kauhajoen kirkkoherra, lääninrovasti ja tuomiokapitulin asessori  Jouko Ala-Prinkkilä. Valintaperusteina oli muun muassa tapa, jolla sielunhoitotyö seurakunnassa järjestettiin Kauhajoen ampumistragedian jälkeen.Ala-Prinkkilä on myös uudistushenkinen ja asiallinen, helposti lähestyttävä pappi.

Kokouspäivä oli vielä tänäänkin. Vaikeita asioita päätettävänä. Yksi aivotutkimus selittää, että ihminen pystyy käsittelemään vain 4-5 asiaa kerralla. Jos niitä on enemmän, niin intuitio ja tunne pitää ottaa mukaan. Kun on monia muuttuvia tekijöitä ratkaistavissa kysymyksissä, nyt-hetki on oikea hetki tehdä päätös. Ja niin teimme! "...On pursi irronnut maan laiturista, vie virrat kuulaat uuteen satamaan..."
Emme ole olleet aikoihin elokuvissa. Nyt kävimme illalla katsomassa Klaus Härön elokuvan Postia pappi Jaakobille.  Leila elinkautisvanki armahdetaan. Hänelle osoitetaan paikka syrjäisestä pappilasta. Vastentahtoisesti hän avustaa sokeaa pappi Jaakobia. Leilan tehtävänä on lukea papille ääneen avun tarpeessa olevien ihmisten lähettämiä kirjeitä ja lähettää papin sanelemat vastaukset eteenpäin. Ihmiset tarvitsevat tukea ja uskoa elämässä selviytymiseen. Anteeksiantoon ja itsensä hyväksymiseen liittyvät asiat ovat läsnä elokuvassa. Elin mukana – itkettikin.