Tänään vietämme vuoden toiseksi viimeistä päivää. Tässä vaiheessa on syytä katsoa peräpeiliin eli kerrata miten kulunut vuosi on mennyt ja mitä on tapahtunut. Me olemme tämän vuoden tapahtumat kertoneet tuttavillemme jo joulukirjeen muodossa kuten aikaisempinakin vuosina. Tässä perinteisesti olemme kertoneet, mitä yleensä meille on tapahtunut vuoden aikana, olemmeko matkustelleet ja missä, miten olemme viettäneet kesän, mitä olemme vapaa-aikanamme touhunneet (puutarhanhoito, marjastaminen, mökkeily, mehiläishoito), miten vuosi on sukua ja läheisiä kohdannut (olemmeko menettäneet läheisiämme tai onko sukuun syntynyt uusia). Koska presidenttikin vuosittain julkaisee terveydentilansa, niin mekin olemme tänä vuonna kertoneet, miten vuosi on kulunut terveyden suhteen ja miten olemme hoitaneet kuntoamme ja liikkuneet (pyhiinvaellus caminolla, Finlandia-hiihto ja viikoittainen lentopallopeli).

Joskus näin on paikallaan pysähtyä miettimään, mitä vuoden aikana on tapahtunut ja katsoa peiliin ja nähdä, mitä on tapahtunut itselle vuoden aikana.
Lapsen perheen kanssa tarkastelimme tänään vanhoja tänne jätettyjä tavaroita: Hän teki mukavia löytöjä lapsuudestaan ja saimme taas tavaraa pois omasta huushollista. Ja lapsi lapsineen lähti taas kotiaan kohti pehmeän puuterilumen sadellessa. Me puolestamme kävimme lumisella lenkillä, jonka jälkeen mies putsasi pihaa lumesta – minä viime lentopallopelin jälkeen olen taas pitänyt rannetukea ja käsi on ollut levossa.
Huomenna illalla on taas taivas täynnä pauketta ja raketteja – parempi olisi jos siellä olisi enkeleitä.