Tänä aamuna aikaisin kuuden jälkeen kävin hakemassa postista mehiläisiä, uusia emoja.
 
Mies on sitten pitkin päivää siirtänyt ne kuljetuslaatikoista varsinaisiin pesiin. Tuossa kuljetuslaatikossa on emomehiläinen ja muutama työläinen ja ruokaa muutamaksi päiväksi. Kuljetuslaatikko laitetaan pesään ja mehiläiset kaivautuvat sieltä pois ruoan syötyään. Uuteen pesään on siirretty toisista pesistä työläisiä avuksi.
 
Kasvien kuivaaminen on tänä vuonna aloitettu nokkosista. Kun nuo on kuivattu, ne hienonnetaan ja purkitetaan. Sitten niitä käytetään leivänleivontaan ja ruoanlaittoon.
 
Luin uuden caminosta kertovan kirjan, jonka löysin kirjastosta. Heli ja Mikko von Bruun kirjoittivat Linnunradan tiellä, pyhiinvaellus Santiago de Compostelaan. Toinen oli vaeltanut usean kerran tuota tietä, toinen kerran vain osan matkaa. Tuo kirja ei kertonut niinkään heidän matkoistaan päiväkirjana, vaan mietteitä ja aforismeja ja pohdintoja. ”Avoin mieli on kuin matkasauva, jonka varassa ylitän vaikeatkin rotkot ja kivikot.” ”Maiseman voi jakaa, ei sitä, millaisena sen näkee. Matkan voi jakaa, ei sitä, mitä itsessä se saa aikaan.” ”Petä alaisesi kerran, menetät johtajuutesi ikiajoiksi.”
Tänään oli myös loppupunnituspäivä Läskillä lukutaitoa Nepaliin. Eipä meiltä valitettavasti kovin paljon herunut, yhteensä olimme noin 7 kiloa laihtuneet tämän kampanjan aikana.Meidän ei siis tarvinnut maksaa mitään vaan lahjoittaja ostaa laihdutetut kilot 15 euron kilohintaan. Nepalissa koulutuksen taso on heikkoa. Alle 10-vuotiaista lapsista 13 prosenttia ei pääse kouluun lainkaan. Opettajat ovat saaneet vain vähäisen koulutuksen, eikä lapsilähtöisestä oppimis- ja opettamisympäristöstä ole useinkaan tietoa. Nepalilaisista vain joka toinen osaa lukea.