Eilen piti käydä kaupassa matkan jälkeen lastenlasten jo lähdettyä ja tietysti samalla matkalla katsomassa pientä hienoa miestä ja Pikkiä. On se vaan mukavaa touhuta pienten lasten kanssa! Niin ja jutella vanhempien kera…

Vauhtia on riittänyt tällekin päivälle. Aamulla heti kuuden jälkeen kävin hakemassa pari italiatarta postista. Koska ne tulivat pikalähetyksenä, piti ne itse hakea, jos halusi ne pikaisesti. Mies sitten pesitti ne aamupäivällä. Minä läksin töihin: siunauskeskustelukin.
Tänään olen blogittanut Pyhien Polkujen matkaa eteenpäin, vielä on pari päivää kirjoittamatta ja kuvittamatta.
Mies leikkasi ruohoa, minkä sadekuuroilta voi ja minä kitkin persiljapenkkejä ja maustemaata. Kylläpä rikkaruohot olivat hieman yli viikossa kasvaneet reippaasti!
Saimme miehen veljeltä sunnuntai-iltana kasveja kuten steviaa ja matalaa auringonkukkaa ja murattia. Niidenkin istutus meneillään vaikka sataa. Tein leipätaikinan: yli jääneet perunat ja puuro pohjaksi ja öljyä, suolaa, hunajaa, pari pussia kuivahiivaa, vettä ja vehnäjauhoja niin paljon, että tuli hyvä taikina. Leipä on uunissa ja sämpylät ovat jo paistuneet ja levittävät tuoksuaan: Tuoretta salaattia kasvimaalta ja lämmintä leipää tiedossa ja sauna odottaa.
 
Tässä kukkakimpussa on tervakukkaa, koiranputkea, piparjuurta, vaahteranlehtiä, ruohosipulia ja elämänlankaa. Eilen lähteneet olivat sen laittaneet meille tuliaisiksi kuten toisenkin kauniin kimpun, jossa oli juhannusruusuja ja sinistä akileijaa.