Kun tulimme tänään kotiin mökiltä, huomasimme eilisen myrskyn jäljiltä naapurin puolelta  ison raidan kaatuneen kriikunapuidemme päälle. Keväällä, kun kaadoimme männyn tuosta lähistöltä, sen oksat tölväisivät muutamaa kriikunaa ja nyt sitten taas. Naapuri lupasi huomenna korjata puun pois.

Menimme eilen mökille ja siellä ei ollut myrskyä, vaan ihan mukava ilta ystävättären seurassa. Saunoimme ja uimme ja nautimme yhdessäolosta. Leivoin tietysti sämpylöitä ja mustikkapiirakoita. Mustikkaa näet löytyy mökin läheltä edelleen.

Tänään mies laittoi kaiteita saunan portaisiin ja minä kiersin mökkijärven mustikkaämpärin ja poimurin kanssa. Saalista tuli, vaikka ei ollut mitkään tarve enää. Mitä tehdä mustikoista, kun pakkaseen ei enää mahdu? Hilloa on jo.

Marjamättäät vain houkuttivat poimimaan. Isoja mustikoita ja tiheässä!

Kotona illalla olemme taas kastelleet pihapiirin kasveja, kun tuo myrskysade ei kovin paljon vettä tuonut. Sen verran tuli kosteaa, että kotiloita on paljon ja paljon pieniä, tämän kesän satoa. Niitä pitäisi vain jaksaa kerätä astianpesuaineämpäriin.

Ja uudet sämpylät ovat juuri uunissa paistumassa. Laitoin niihin kaurahiutaleita, kesäkurpitsaa (jota pitäisi saada upotetuksi mihin vain) ja vehnäjauhoja suolan, öljyn ja hunajan ja hiivan kanssa ja tietysti vettä.