Tätä pyhää kutsutaan puolipaastosunnuntaiksi, koska se sijaitsee keskellä paastonaikaa. Toinen nimitys päivälle on leipäsunnuntai, koska päivän tekstit puhuvat myös ihmisten ruokkimisesta ja ihmisten tarvitsemasta hengellisestä ravinnosta. Jeesus itse on elämän leipä. Hän jakaa lahjojaan meille ja opettaa meitä jakamaan omastamme tarvitseville. Jeesus sanoi: "Minä olen elämän leipä. Joka tulee minun luokseni, ei koskaan ole nälissään, ja joka uskoo minuun, ei enää koskaan ole janoissaan." (Johannes 6:35).

Aamulla ennen jumalanpalvelusta suihkutimme uusille huonekaluille suoja-aineen. Se haisi aika tavalla. Käyttöohjeessa varoitettiinkin, että aine voi ärsyttää voimakkaasti silmiä sekä saattaa aiheuttaa uneliaisuutta ja huimausta. Samoin ohjeistettiin käyttämään ulkona tai vain tiloissa, joissa on hyvä ilmanvaihto. Jätimme ikkunoita auki reissun ajaksi. Palattuamme ei haju ollut enää kovin voimakas. Pullollinen ei oikein kunnolla riittänyt sohvan ja kahden tuolin suojaukseen, koska sen sanottiin riittävän vain 5-7 neliölle tasaisesti pinnan kosteaksi suihkutettuna.
Saimme valinta-apua. Ripustin verhoja vuoronperään ikkunoihin ja osaa ei edes tarvinnut ylös asti laittaa, kun ne jo tuomittiin. Niinpä kolme jäi sitten lopulta valittavaksi. Vaikea valinta, vaan me kaikki kolme osuimme samaan verhoon kuitenkin – serkku arveli toiseksi tulleen olevan paras ja kesäverhona se varmaan niin olisikin. Seinät näyttävät vielä haljuilta kaljuilta. Mietimme, mitä ja minne sijoitamme. Matotkin ovat vielä hakusessa.
Sumuinen kostea ilma. Pihalla vesi lirisee. Tiet alkavat olla pehmeitä täällä maalla. Pihan kuusiaidan harteilta on jo lumi sulanut. Harakka tuntuu rakentavan innolla pesää, koska keikistelee vähän väliä kuusiaidan päällä odottaen sopivaa hetkeä, jolloin sujahtaa pesälleen.