Syreenien silmut ovat jo isoja ja vihertävät.

Harjaneilikka on alkanut tuottaa uudelleen kukkia, nuppuja oli tulossa. Ja tietysti vesiheinä kasvaa vauhdilla edelleen. Hyvää persiljaa, minttua ja sitruunamelissaa löytyi vielä maustepenkistä mökillä.

Koivun urvutkin olivat vihertäviä.

Mies kaatoi koivun ja pilkkoi sen pölleiksi, jotka toimme peräkärryllä kotiin. Samoin toimme jo joulukuusenkin tällä reissulla.

Päivä oli pilvinen, mutta mökilläoloaika oli sateeton. Kannoin taas vanhasta muurahaispesästä kymmeniä litroja kuiviketta huussia ja kompostoria varten. Kuivikkeen hakureissuilla löysin yllätyksekseni taas suppilovahveroita yli puoli ämpärillistä, yhden kantarellin ja pari orakasta.

Suppikset olivat tuoreita ja osin isojakin.

Vesi velloi vapaana järvessä. Veden lämpötila oli enää kolme astetta mittarin mukaan, vaikka ilma olikin kuuden asteen tietämissä.

Sana tälle päivälle: "Herran armoa on se, että vielä elämme, hänen laupeutensa ei lopu koskaan. Joka aamu Herran armo on uusi, suuri on hänen uskollisuutensa." (Valitusvirret 3:22-23)