Kollega piti tänään kirkkoherran vaalissa näytteensä eli jumalanpalveluksen. Jumalanpalveluksen jälkeen oli vielä seurakuntalaisilla tilaisuus haastatella häntä. Minua mietityttää, millä perusteella seurakuntalaiset valitsevat kirkkoherransa. Kirkkoherran tehtäviinhän kuuluu seurakunnan toiminnan johtaminen. Kirkkoherra on seurakuntansa johtaja. Hän toimii työntekijöiden esimiehenä ja vastaa seurakunnan hengellisestä toiminnasta, taloudesta ja hallinnosta.
Kirkkoherranvaali kaupunkioloissa on todella absurdia, kuten kirkkoherranvaali Vartiokylässä äskettäin osoitti. Siinä neljänneltä vaalisijalta eli ylimääräisenä henkilö sai eniten ääniä, muttei tullut valituksi, koska hänen olisi pitänyt saada kymmenesosa seurakuntaisten äänistä ja sen lisäksi yli puolet annetuista äänistä. Tapahtuuko siinä oikeudenmukainen valinta, jos seurakuntalaisista käy äänestämässä alle kymmenen prosenttia? Jos on kolme ehdokasta, valittu saattaa saada noin viisi prosenttia koko seurakuntalaisten äänimäärästä. Pienessä maalaisseurakunnassa, jossa väki on aktiivisempaa kirkollisissa asioissa ja joissa papinvaali koetaan tärkeäksi, ylimääräisen ehdokkaan on mahdollista tulla valituksi, etenkin, jos hän on seurakunnassa tuttu ja pidetty pappi tai jos seurakunnassa on vaikkapa vahva herätysliike, joka haluaa oman miehensä/naisensa papiksi.
Tuomiokapituli on laittanut ehdokkaat vaalisijoille. Tuomiokapituli asettaa virkaa hakeneista ehdolle kolme ansioituneinta, joiden kesken vaali käydään. Lisäksi vähintään kymmenen äänioikeutettua seurakunnan jäsentä saa pyytää virkaan kelpoiseksi todettua hakijaa ylimääräiseksi ehdokkaaksi. Seurakunnan kirkkoherra valitaan vaalitoimituksessa, jossa äänioikeus on seurakunnan jäsenellä, joka on täyttänyt 18 vuotta viimeistään viranhakuajan päättymispäivänä. Kirkkoherranvaali aloitetaan viimeistä vaalinäytettä seuraavana toisena sunnuntaina jumalanpalveluksen jälkeen ja päätetään joko samana päivänä taikka sitä seuraavana maanantaina.
Kirkolliskokous käsitteli toukokuussa vaaliasioita, koska oli tehty ehdotus, että seurakuntaneuvosto tai yksittäisseurakunnan kirkkovaltuusto voisi valita kirkkoherran tuomiokapitulin hyväksymistä hakijoista. Silloin tämä kirkkoherran vaali olisi välillinen. Asian käsittely on vielä kesken. Kirkkoherraehdokkaan hallinnollisilla ominaisuuksilla pitäisi olla ratkaiseva merkitys kirkkoherran valinnassa. Suorassa kansanvaalissa ehdokkaan hallinnolliset ominaisuudet jäävät helposti syrjään, koska seurakuntalaiset muodostavat käsityksensä vaalinäytejumalanpalveluksissa.
Kummipoika valmistui maisteriksi ja olimme valmistujaiskahveilla kauniissa kevätsäässä koivujen alla ulkona pihalla. Valmistuneella oli jo tiedossa kaksi työpaikkaa, joista hän voi valita mieluisimman. Olisipa muillakin ammattiin valmistuneilla samanlainen tilanne!
Kummipojalle laitoimme tervehdykseksi Mikael Agricolan ohjeet
- Oppe nyt wanha ia noori / joilla ombi Sydhen toori.
Jumalan keskyt / ia mielen / iotca taidhat Somen kielen.
Laki / se Sielun Hirmutta / mutt Cristus sen taas lodhutta.
Lue sijs hyue lapsi teste / Alcu oppi ilman este.
Nijte muista Elemes aina / nin Jesus sinun Armons laina.
- (Opi nyt vanha ja nuori / joilla ompi sydän tuore
Jumalan käskyt ja mielen / jotta taidat suomen kielen.
Laki se sielun hirmuttaa / mut Kristus sen taas lohduttaa.
Lue siis, hyvä lapsi, tästä / alkuoppi ilman estettä.
Niitä muista elämässä aina / niin Jeesus sinulle armonsa lainaa.)
Pelistä palatessa huomasimme, että taas yksi kevään kukista kukkii.
Rentukat kasvoivat ojassa.
