Aamulla herasimme jo aikaisin. Perheen isäntä lähti töihin jo puoli kahdeksaksi. Hän pyöräilee työhönsä tuon parin kilometrin matkan.

Perhe laittoi maittavan ja runsaan aamupalan meille. Aamupalan ruokamäärä lisääntyi vielä päivittäin! Perhe kuljetti meidät

opiskelemaan unkaria yhdessa muiden matkaisten kanssa.

Niinpä opettelimme Judith Vargan ohjauksessa lähinnä unkarin kielen ääntämistä ja niitä tervehdyksia, joita tarvitsemme joka päivä.

Pidimme ennen lounasta lauluharjoitukset kaupungintalon vierailua varten.

Lounaankin saimme kielenopiskelupaikassa. Lounaan jalkeen menimme kaupungintalolle, jossa meilla oli vastaanotto.

Pécsin apulaiskaupunginjohtaja Márta Kunszt otti meidat vastaan ja esitteli tätä kulttuuripaakaupunkia.

Meille myös kerrottiin tämän viikon tapahtumista kahvinjuonnin ohella.

Pääsimme vierailemaan neljassa museossa emäntämme kanssa.

Ensimmäiseksi kävimme koko ryhmämme kanssa katsomassa Munkácsy Mihályn Kristus-kuvia. Han oli tehnyt todella isoja maalauksia noin 4,5 x 7 metrisen "Ecce homo" ja kaksi muuta työtä oli näytteillä. Kristus Pilatuksen edessa oli ollut muutama vuosi sitten Suomessakin.

Tuon edellisen museon pihan seinässä oli aurinkokello.

Otimme myös ryhmäkuvan tullessamme museosta.

Kadun varrella oli parissakin paikassa aitaa, johon oli kiinnitetty paljon lukkoja.

Nämä lukot olivat kiinnittäneet aitaan pariskunnat, jotka tällä tavoin halusivat kertoa sitoutumisestaan. Kummallekin jäi oma avain lukkoon, jolla sen voi avata ja poistaa. Kerrotaan, että monet heittivät avaimet pois, jotta heidän liittonsa/ystävyyssuhteensa pysyisi. Kuulemma myös Ruotsin prinsessa Viktoria ja Daniel-puoliso olisivat laittaneet oman lukkonsa aitaan.

Matkalla seuraavaan museoon kuljimme torin poikki. Torilla oli monenlaisia vesijuttuja kuten tämä hienoa suihkua suihkuttava altakuljettava. Ihanasti viilensi oloa, muttei juuri kastanut!

Pistäydyimme myös korjauttamassa silmälasini, jotka painoivat hankalasti nenäpieltä. Sain uudet pehmusteet laseihin silmälasiliikkeessä eikä taaskaan maksanut mitään.

Pécsissä on ollut Zsolnayn keramiikkatehdas, jonka töitä oli museossa kronologisesti. Zsolnayn perhekunnan keramiikkatöihin tutustuimme Zsolnay-museossa. Hyvin erikoisiakin töita sielta löytyi. Joku Zsolnay oli innostunut käärmeisiin ja niiden kuvia oli hanen kaudellaan esineissä. Pécsin tunnetuin tuote on Zsolnayn posliini, jonka erikoinen vihreä väri on peräisin sen sisältämästä eosiinista.  Vuosisadan vaihteessa oli keramiikka-astioiden ohella kuuluisinta rakennuskeramiikka, jota suosittiin erityisesti jugendrakentamisessa. Vilmos Zsolnay (1828-1900) perusti Pécsiin edelleenkin toiminnassa olevan perinteikkään Zsolnayn posliinitehtaan.  Zsolnay perusti tehtaansa kehiteltyään erikoisen emalipinnan "Eosin". Zsolnay Porcelan Muzeum –posliinimuseo  esittelee paikallista posliininvalmistusta 1800-luvulta nykypäivään.Zsolnayn posliinimuseossa  on esillä muun muassa vuonna 1878 Pariisin maailmannäyttelyssä palkinnon voittaneita esineitä.

Ehka mielenkiintoisin museoista oli Vasarely-museon näyttely. Vasarely oli pécsiläissyntyinen Ranskassa asunut taidemaalari. Victor Vasarely (1906-1997) oli erittäin tärkeä taiteilija. Hän oli paitsi loistava optinen taiteilija, mutta myös tunnettu optisen taiteen isä. Hän kehitti geometrista abstraktia taidetta. Hanen taidettaan, maalauksia, seinämattoja, seka moniulotteisia graafisia ja plastisia töita näimme. Kuuluisin niistä taitaa olla seepra.

Pécsissä on taiteilija Csontváryn alias Mihály Tivadar Kosztkan (1853–1919) museo. Csontvary, jonka värit, maisemataulut ja mielisairaus ovat tuoneet monen mieleen tunnetumman hollantilaisen taiteilijan. Alun perin apteekkarina työskennellyt mies päätti 27-vuotiaana ryhtyä taiteilijaksi. Hän alkoi opiskella 41-vuotiaana ja eli muutenkin hyvin omalaatuista elämää välittämättä rahtuakaan aikansa taidekäsityksistä. Hänen taiteilijanuransa kesti vain 15 vuotta, mutta tuona aikana hän ehti maalata satoja teoksia. Vei yli 60 vuotta, ennen kuin hänen lahjakkuutensa ja ansionsa taiteilijana tunnustettiin.

Kavelimme sitten perheemme luo kaupungin keskustasta kaupungintalon ohi ja torin, jossa voi leikkiä vedessä.

Lapsilla oli hauskaa ja taisi olla hieman isommillakin.

Söimme sitten yhdessä iltaruokaa pari tuntia ja juttelimme kaikenlaista samalla (kylläkin lahinnä saksan kielellä). Kuuma päivä oli tänäänkin. Tarkkaa lukemaa en tiedä, mutta oli ennustettu 37 astetta.