Eilen olimme kollegoiden kanssa kevätretkellä pääkaupungissa. Tutustuimme Edita-konsernin toimintaan (ja pöydänjalkoja eli kirjoja hankittiin taas lisää!) sekä kävimme Kansallisteatterissa katsomassa Tuulta päin.  Osa joukostamme oli katsomassa toista näytelmää. Tennesee Williamsin Lasinen eläintarha kertoi amerikkalaisperheen tarinan. Tuulta päin -näytelmä kertoi lämpimän hilpeän kertomuksen ystävyksistä, kvartetista: Marcelista, Gustavesta ja Fernandista, jotka veteraanien hoitokodin takapihalla tapasivat toisensa päivittäin ja muistelivat mennyttä ja haaveilivat pakenemisesta jonnekin kauas, poppelikukkulalle, Indokiinaan tai edes piknikille. Niin, kvartetin neljäs jäsen oli kivinen koirapatsas. Tuo esitys toi esiin myös ihmisen oikeuden olla loppuun saakka sellainen kuin on.

Sana tänään: Jeesus sanoo:
"Jos noudatatte käskyjäni, te pysytte minun rakkaudessani, niin kuin minä olen noudattanut Isäni käskyjä ja pysyn hänen rakkaudessaan.
Tämän käskyn minä teille annan: rakastakaa toisianne." (Johannes 15:10,17) Tuota rakastakaa toisianne -käskyä välittyi tuossa eilisessä näytelmässä noiden veteraanien kesken. Vaikka motkotettiin ja tohistiin, niin samalla näkyi toinen toisestaan välittäminen ja huolehtiminen.

Puutarhassa on mukava kävellä katselemassa, miten kasvit ovat lähteneet kasvamaan tänä vuonna. Monet monivuotiset ovat hyvässä alussa. Toimme mökiltä piparjuurtakin, mitä ei aikaisemmin ollut kotona lainkaan. Maustemaata olemme alkaneet tehdä tänä vuonna eri tavalla kuin aikaisemmin – aitasimme sen reunat, jotta paikka olisi selkeä vuodesta toiseen eivätkä monivuotiset maustekasvit riehaantuisi liian laajalle.

Mökille kylvettiin vasta nyt tällä viikolla kehäkukkaa, salaattia ja tilliä ja kotiin kehäkukat, ruiskaunokit ja pillisipuli, koska kurssireissu sotki kylvöjen aikataulun.

 1242462236_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Mökillä riittää halkoja varmasti moneksi vuodeksi niin saunanlämmitykseen kuin kaminoihin, sillä mies on innokas halonhakkaaja.

On uskaliasta pulahtaa raikkaaseen vilvoittavaan kymmenasteiseen järviveteen. Tämä toistetaan pari kolme kertaa. Kun pelon on voittanut, niin olo on palkitseva. Ratkaisu kastautumisesta oli hyvä päätös: Olo on autuaallinen saunan lauteilla. Auringon laskiessa saunahetki ja uimareissu ja sen jälkeen unten maille lämpimän peiton alle miltei suoraan saunasta – saunamakkarat ja saunatoti tietysti sitä ennen.