vaellusreittiä...

Aamulla kävin hiihtämässä viitisentoista kilometriä kauniissa auringonpaisteessa. Varjopaikoissa suksi luisti hyvin, mutta aurinkoisissa kohdissa oli hiihto tahmeaa. Koululaisiakin oli ladulla ja laavulla ladun varrella paistamassa makkaraa opettajineen.
On ollut hieno talvi ja lunta on riittänyt ja hyvin aurattuja latuja on ollut lähistöllä. Nyt on viisisataa kilometriä takana tänä talvena.  Ja aikaisemmin toiset viisisataa varmaan yhteensäkään olen koko elämässäni  hiihtänyt.
Lämpömittari näytti ainakin yhdeksää astetta iltapäivällä. Pikkutie oli todella pehmeä. Mäkeä en meinannut autolla päästä millään ylös ja pitkin tieuraa auton pohja laahasi lumista tietä kauppareissulla.
 
Mehiläispesätkin on tänään kaivettu lumesta. Iloinen pörinä siellä lähettyvillä näkyi.
Tapetointi edistyy pikkuhiljaa. Kuviota on aika hankala sovittaa ja se vie aikaa. Ennen tapetointia oli hyvä maalata valkeaksi seinä, joka oli ollut aikanaan vihreä ja kirkkaan keltainen. Huomasimme, ettei kannata kuitenkaan öljymaalilla maalata, koska muuten joutuu hiomaan ja pesemään soodalla seinät.