On kaunis synnyinmaamme,
maat, metsät, järvet sen.
Me Luojan töitä saamme
katsella kiittäen.
Taas lauhat tuulet soittaa
urkuja hongiston
ja Herraa kunnioittaa,
hän kaiken luoja on. (Virsi 574:1)
Täsmälleen puoli vuotta ennen joulua vietettävä juhannus, Johannes Kastajan syntymäpäivä, on ikivanha kirkollinen pyhä.”Oikean” juhannuksen päivä on 24.6. Se oli kummitätini syntymäpäivä myös. Suomessa juhannusta on vietetty vuodesta 1955 alkaen välille 20. kesäkuuta – 26. kesäkuuta sattuvana lauantaina. Juhannuksena päivä alkaa lyhetä. Jouluna puolestaan päivä alkaa pidetä. Tänä vuonna juhannuspäivä oli tuo 20.6.
Kirkollisessa kalenterissa juhannuspäivä on kristillinen juhla, Johannes Kastajan päivä. Johanneksen nimi merkitsee ”Jumala on armollinen”. Johannes julisti Jumalan armollista hyvyyttä, pelastusta ja syntien anteeksiantamusta.
Aattona mies paistoi makkaroita lähetystyön hyväksi.
Juhannuspäivänä minä paistoin muurinpohjalättyjä omalle porukalle.
Olimme mökillä. Aattona satoi hieman, mutta menimme sinne niin myöhään hommista, ettei se haitannut, koska emme paljon mutta ehtineet kuin saunoa. Juhannuspäivänä oli ihan hyvä päivä: viileä ja tuulinen, mutta hyvä päivä viettää aikaa yhdessä kummitytön ja hänen miehensä kanssa. Lueskelimme, kävimme lenkillä… Taas kerran leivoin mustikkapiirakan – viimeiset vanhat mustikat mökin pakkasesta. Lättyjä paistettiin muurinpohjapannulla ja ahveniakin. Viiden minuutin kuluttua nostamisesta saalis oli jo fileroituna pannulla! Kyllä mies on nopea! Ja tietysti saunoimme taas.
Tänään päivällä oli puusouvi: keväällä kaadetut ja pölleiksi sahatut puut kannoimme kasaan ja mies pilkkoi niitä haloiksi. Me toiset keräsimme oksakalikoita yhteen pinoon. Ja tietysti uimaan homman lopuksi. Ja kalaa tuli taas, hauki ja ahvenia,joten makoisa ateria oli jälleen tuoreeltaan tiedossa.
Ampiainen oli päättänyt rakentaa pesän mökin keittiön tuuletusikkunaan. Valitettavasti suljimme sen kulkutiet ennen kotiinlähtöä.