Tanaan ohjelmassa oli vierailu Vatikaaniin . Aluksi jonotimme parinsadan metrin pituisessa jonossa turvatarkastukseen, jotta paasimme Pietarin kirkkoon. Kirkkoon ei paase shortseissa eika olkapaat paljaina ja mekko pitaa olla polven alapuolelle. Vartijat tarkastavat sisaanmennessa asun. Suuri ja mahtava tuo Pietarinkirkko on! Tutustuimme kirkkoon, maalauksiin, taideteoksiin, sivukappeleihin, sarkofageihin...

Lounastauon aikana oli mahdollisuus kayda Pietarinkirkon kupolissa. Tietysti jonotuksen jalkeen taas, paasimme puolimatkaan hissilla ja loput 50 metria kiipesimme kapeita, mutkikkaita portaita. Matkalla jono ruuhkautui, kun joku oli oli saanut hyperventilaatiokohtauksen ja yksi toinen pyrki takaisin alas kesken matkaa ylostuloportaita. Hankalien ja rasittavien portaiden jalkeen paasimme vihdoin kupolitasanteelle, josta voimme ottaa kuvia Pietarinkirkosta ylhaaltapain. Matka jatkui viela kupolin harjalle, josta nakyi koko Rooman kaupunki ja pitkalti maaseutua ja tieysti Vatikaanin puutarha ja rakennukset.

Alastulo olikin sitten hieman helpompaa ja siinakin loppumatkan paasimme kulkemaan hissilla, joka toi suoraan Pietarin krkkoon.

Hataisen valipalan jalkeen jatkoimme matkaa Vatikaanin museoihin ja Sikstuksen kappeliin. Tietysti sisaanmeno vaati taaskin satojen metrien jonotuksen ja turvatarkastuksen. Kun koko paivan olimme noita mahtavia maailmankuulujen taiteilijoiden taidetoksia ja maalauksia katselleet, niin kuvausintokin alkoi laantua. Useimmissa paikoissa sai kuvata ilman salamaa, paitsi Sikstuksen kappelissa ei lainkaan saanut kuvata eika puhua/keskustella.

Kun olimme tayden tyopaivan tutustuneet Vatikaaniin, niin matkamuistomyymalan kautta suuntasimme matkan lahimpaan ruokapaikkaan aterialle ja kohti hotellia.

(Kuvat myohemmin)