Aamulla mies haki yhden lapsen lapsineen junalta, toinen tuli perheineen omalla autolla. Niinpä meillä on touhua riittänyt kolmen pienen kanssa. Onneksi yksi lapsista poimi vattuja, jotka tuntuvat menevän maahan liian kypsinä. Ja pihalla riitti vesileikkejä ja leikkimökkileikkejä. Ja paikallisten kesämarkkinoiden kirppikseltä löytyi lisää vanhoja legoja, jotka olivat uusia lapsenlapsille ja niin legoleikkiäkin on riittänyt pitkin päivää.
Kummiperhekin soitti meille ja pyysi ampiaisenhävittämisapua. Niinpä lähdimme kyläilemään täysin varustuksin!
 
Mies pukeutui mehiläisenhoitoasuunsa, otti hyönteismyrkkypullon ja muovikassin ja lähti kiipeämään katon alla olevaan tilaan, josta löytyi kaksi kunnon ampiaispesää.
Toisen hän pussitti muovipussiin ja toisen hävitti survomalla litsaksi. Pyörihän noita ampiaisia senkin jälkeen vielä paljon, mutta kun emo on  tuhottu, niin eivät nuo ampiaiset enää uutta pesää samaan paikkaan tee tänä kesänä.
 
Kun ampiaispesä oli saatu poistetuksi, oli hyvän aterian aika ulkosalla.
 
Ja kummipoika veljineen on yhä innostunut jalkapalloilijoista ja palloilijoista kertovien korttien tiedot osataan ulkoa.
Ylimääräiset mustikatkin on myyty. Pari päivää sitten mm. tapasimme erään perheen, joka halusi ostaa niitä, kun itse eivät enää voineet ja jaksa poimia.

"Silloin Pietari tuli Jeesuksen luo ja sanoi: "Herra,
jos veljeni yhä uudestaan tekee väärin minua
kohtaan, niin kuinka monta kertaa minun on annettava
hänelle anteeksi? Peräti seitsemän kertaako?"
"Ei seitsemän, vaan seitsemänkymmentäseitsemän
kertaa", vastasi Jeesus." (Matt. 18:21-22)