Eilen mökillä sienestin innokkaasti. Tein neljä noin tunnin lenkkiä eli ämpärillistä. Löysin vielä jonkin verran kantarelleja, mutta pääasiassa isoja ja hyviä suppilovahveroita. Metsässä oli mukava käveleskellä.

Mökin pihalla kukkivat edelleen kääpiösamettikukat ja monet muutkin kasvit olivat vielä kukassa, vaikka on jo lokakuun loppupuoli. Nostin maa-artisokan, siis sen verran, mitä myyräö oli meille jättänyt, noin neljännesämpärillisen, kun vuosi sitten sain noin ämpärillisen. Saapipa tuostakin muussia tai soppaa ainakin pari kertaa.

Verkko ei antanut saalista tällä kertaa paljoakaan, mutta katiskassa oli odottamassa kahdeksan rapua. Otimme ne mukaamme ja kiikutimme pojan perheelle, jonne saimme sieniäkin upotetuksi. Poimimme tänään messun jälkeen vielä muutaman ämpärillisen ennen kotiinlähtöä suppiloita.

Syksyistä on. Lehtiä en kerinnyt mökillä vielä haravoida, kun nautin mieluummin metsäretkistä. Vene toki on jo käännetty ja vedet tyhjennetty saunasta.

Tänä aamuna lämpömittari näytti nollaa, mutta kirkossa suntio kertoi heidän mittarissaan olleen aamukuudelta pari astetta pakkasta. Lätäköt olivatkin riitteessä, kun ajelin töhin. Kuinkahan liukas tie mahtoikaan olla - onneksi ei tarvinnut jarrutella... en ole vielä vaihtanut talvirenkaita autooni.

Raamatun sana tänään: "Herra, meidän Jumalamme, on ainoa Herra. Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi ja koko voimallasi." "Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi." (Markus 12:29-31)