Eilen oli Valon päivä. Valo on Raamatun keskeisintä sanastoa. Se sisältää lahjan ja tehtävän. Kristus antaa toivon kuoleman varjon maassa eläville, mutta samalla hän kehottaa seuraajiaan olemaan valona muille.  Vuoden pimein aika on takana ja valo lisääntyy päivä päivältä.

 

Kevättä kohti mennään.  Mies leikkasi pelargonioista oksat hyötymään. Saamme näistä taas lisää uusia pelargoneja kesäksi. Kun uusia versoja kasveihin kevään myötä ilmestyy, ne latvotaan, jotta kasvista tulisi tuuhea ja tasainen. Latvapistokkaisiin otetaan pari kolme lehteä, pistokas laitetaan kosteaan kasvuturpeeseen tai juurrutetaan vedessä. Meillä tänä vuonna juurrutetaan näitä vedessä, koska viime vuonna juurrutimme kasvuturpeessa – kokeilua tämäkin.

Tänään oli taas miehellä hiihtopäivä, kun minä puolestani olin lähetystyön koulutuspäivässä. Saimme tavata nimikkolähettiämme, kuulla uutisia hänen työstään ja kysellä häneltä monenlaista.  - Meillä täällä seurakunnassa on tehty kaikki valmiiksi: Thaimaassa seurakunta ei tarvitse rahaa kasvaakseen, vaan perustarvikkeisiin ja evankelistan/papin palkkaan. Kaikesta on pulaa, kaikki on saatu lahjoituksina. Jokainen tuo jotain kolehtiin. Seurakunnissa seurakuntalaiset siivoavat, koristavat, laittavat ruoan, tuovat kukat, ruoan jne.  Ennen jumalanpalvelusta siellä valmistellaan siis paikka valmiiksi yhteisvoimin. Odotellessa viimeisiä jumalanpalvelukseen voidaan laulaa ja rukoilla ja lukea raamattua, Jumalanpalveluksen jälkeen laitetaan paikat kuntoon yhteistä ruokailua varten. Erilaiset ryhmät kokoontuvat yhteisen aterian jälkeen. Jotkut saattavat käydä sellaisten luona, jotka eivät päässeet jostain syystä tulemaan, ehkä viedä ruokaakin. Jokaisella on jokin rooli jumalanpalveluksen yhteydessä. Jne.