En kyllä ymmärrä, miten talvipäivätkin voivat humahtaa niin nopeasti iltaan! Kesäpäivät kuluvat puutarhassa ja monenlaisessa muussa touhussa, mutta että talvellakaan ei kerkiä kunnolla mitään näkyvää…eikä edes lukea kunnolla päivän lehteäkään saatikka sitten kirjallisuutta.

 
Pajunkissojakin näkyy jo.
Tänään kävin taas hiihtämässä sen parikymppisen. Oli hyvä hiihtosää, ja vaikka suksenpohjat hieman jäätyivätkin, niin hiihto sujui hyvin – mies hiihti taas vielä enemmän!
 
Hiihtoladun varrella oli lumeenhautautunut lipunmyyntikojukin.
Illansuussa lähdin laittamaan diakonissan kanssa rippikoululaisia keräämään yhteisvastuuta. Jaoimme kerääjille listoja ja annoimme ohjeita, miten toimia ovilla. Nopeimmat saivat jo tänään urakkansa suoritettua ja palauttivat listansa ja rahat – reippaita nuoria. Hyvä kun siksi kerkisimme jakaa kaikille noin seitsemällekymmenelle tehtävät. Kannustusideana nuorille on, että parhaat kerääjät kustakin neljästä noin samankokoisesta ryhmästä saavat elokuvaliput.