Olipa päivä taas erilainen kuin aikaisemmin.

Aamulla otimme patakukon uunista. Herkkua tuli!

Aamulla tulivat pienet hoitoon ja olin heidän kanssaan laskiaismäessä ja muutenkin ulkona.

Meillä hajosi astianpesukone yli kahdenkymmenen vuoden jälkeen lopullisesti muutama viikko sitten ja niin tänään sitten saimme kotiin uuden koneen. Kylläpä pienellä hienolla miehellöä oli katselemista sen asentamisessa.

Ja sitten teimme yhdessä vohvelitaikinan ja paistoimme vohveleita samaan aikaan, kun pelasimme muistipeliä.

Vanhemmat tulivat hakemaan pieniään ja söimme yhdessä laskiaispullia ja tietysti niitä vohveleita, joita teimme pannukakun sijaan - hernerokkaa tosin oli jo lounaaksi.

Lähdin hiihtämään, mutta ennen kuin pääsin ladulle asti oli postilaatikolla kirjastoauto. Olin kuullut huhuja, että se on alkanut kulkea meilläpäin, mutta nyt tuli ensimmäisen kerran kohdalle. Toki sitten hyppäsin siihen sisälle ja sain kirjan, jota olin jonottanut muualla jo jonkin aikaa eli Untinen-Auelin viimeisimmän opuksen. Laitoin postilaatikkoomme kirjan ja lähdin hiihtämään.

Kun olin kirjastoautossa, mies soitti ja pyysi tulemaan yhteisvastuun laskiaisriehaan, missä hän oli töissä. Niinpä sitten hiihtelin sinne ja tapasin siellä taas pienetkin. Paikalla oli tarjolla yhteisvastuun hyväksi makkaraa, lättyjä. poniajelua, kahvia, mehua, laskiaispullia, kasvomaalausta ja arvontaa. Piha-alueella oli paljon lumipenkkoja joista oli kiva laskea ja tietysti koulun ulkoilualueen telineet. Jopa hiihtokilpailukin pienille oli ohjelmassa. -  Harmitti vain, kun kamera unohtui kotiin.