Kastemalja kertoo jo olemisellaan kasteen lahjasta.
Sovin kasteen joulukuulle samalle päivälle, jolloin minulla on jumalanpalvelus. Ajattelin, entä jos jumalanpalveluksessa olisikin kaste. Mies teilasi heti: ei maalla tulla kirkkoon kastejuhlaan, vaan kotona kastetaan. Se on perhejuhla. Eikö kaste voisi olla Jumalan perheen yhteinen juhla meidänkin maassamme? Tosin en ole kasteperheeltä asiaa edes vielä kysynyt, kun en ole heitä vielä tavannut. Kotikastetta he ovat tosin pyytäneetkin. Ajatuskuvioni lähti liikkeelle siitä, kun monissa paikoin kastetaan vain kirkossa kuten esimerkiksi Etiopiassa.  Monissa kristillisissä kirkkokunnissa kasteet suoritetaan jumalanpalvelustiloissa jumalanpalveluksien yhteydessä tai seurakunnan läsnä ollessa.
Kirkon sivuilla kerrotaan, että kirkko kastepaikkana korostaa kasteen merkitystä. Niinpä kirkkoon voi kutsua suuremmankin juhlaväen ja kahvitilaisuuden järjestäminen seurakunnan tiloissa on usein myös mahdollista. Kaste voidaan toimittaa kirkossa myös jumalanpalveluksen yhteydessä, jolloin koko läsnä oleva seurakunta osallistuu kastetilaisuuteen. Saarnan jälkeen vanhemmat ja kummit siirtyvät kastettavan kanssa kastemaljan ääreen.
Kaste liittää kastetun Jumalan lapseksi ja seurakunnan jäsenyyteen. Kasteessa ihmisestä tulee sekä kotiseurakuntansa että maailmanlaajuisen kirkon jäsen. Kasteessa Jumala kutsuu jokaisen nimeltä omakseen. Kasteessa ihminen saa jotain, minkä vain Jumala voi hänelle lahjoittaa: uskon, armon ja siunauksen.