Mökin verannalla kirjoittelen. 17 astetta lämmintä. Vuorenkilvet kukkivat tänä vuonna hyvin. Käki kukkuu. Kukkui jopa läpi yön, sanoi mies. Soudin äsken järven ympäri ja katselin telkän ruoan etsintää. Pari joutsentakin huomasin eilen illalla järvellä, kun kävin uimassa.

 Mökillä on tehty urakalla puutarhatöitä. Saimme vihdoin eilen kuorman multaa. Ja nyt odottelemme toista kuormallista, jotta saisimme mökin perunamaankin kuntoon. On toki jo istutettu perheomenapuu sekä monenlaisia marjapensaita: punainen, musta, vihreä ja valkoinen viinimarja sekä keltainen karviainen ja uusi raparperikin. Omenapuun suojasimme hyvin myyräverkolla. Istutimme myös sireenejä (toimme kotipihasta) ja tuoksuvatukkaa, jota saimme miehen veljeltä.

Punaherukka on Katri nimeltään. Sen sadon väitetään olevan runsas. Pensas on keskiaikainen. Marja on makeanhapan, tummanpunainen pitkissä tertuissa. Viherherukka Vertti on hillitynkasvuinen, rennohko. Marjat ovat kypsinä kellanvihreitä ja maku on miedon happoinen. Vertti on löytynyt mustaherukkakasvustosta ja se mielestäni maistuukin mustaherukalle.  Mustaherukka Öjebyn on tuttu vanha lajike, joka on melko pystykasvuinen ja satoisa.  Valkoherukka on Valkoinen Suomalainen nimeltään. Se on myös pystykasvuinen, runsassatoinen ja marjat ovat makeanhappoisia. Karviainen on Hinnonmäen keltainen. Marjat ovat suuria, soikeita, vihertävän keltaisia ja kypsyvät elokuun alkupuolella.  Raparperi on Victoria. Raparperin pitää antaa kasvaa kauan samalla paikalla.

1242845363_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Mökin uudet istutukset

Jos haluaa olla pessimisti, niin kuukauden kuluttua kesä kääntyy päivän pituudessa jo syksyä kohti. Todellisuudessa kesä on vielä kokonaan edessä. Kuukauden kuluttua vietetään juhannusta.

Päivän sanana: ”Ylistäköön minun suuni Herraa, hänen pyhää nimeään
kiittäkööt kaikki luodut aina ja ikuisesti!” (Psalmi145:21).