Olipa tuulinen ja tuiskuinen päivä tänään ulkona, vaan ei sisällä. Heti aamusta laitoimme tulen hellaan ja  uuniin ja niin vähitellen alkoi olla lämmintä. Yöllä ja eilen illallakin tuuli voimakkaasti ja tuuli toi kylmää.

Aamulla mietin, autolla vai kävellen haen pienet meille. Tien kuoppainen kunto ja laiskuus voitti ja autolla nuo lapset kävin hakemassa.

Olemme taas rakennelleet innokkaasti legoista monenlaisia rakennelmia ja laatikossakin oli välillä mukavaa istuskella.

Kun pojat soittavat, niin heillä on volyyminappi ties miten kovalla, hakataan ja isketään kovaa, mutta kun tytöt pääsevät soittimen ääreen, soitto on hiljaista, herkkää, pohdiskelevaa.

Monenlaista tutkittavaa ja korjattavaa löytyi. On kuunneltu ja katseltu. Monia kirjoja luettiin ja tutkisteltiin ja pohdittiin niiden kera syntyjä syviä.

Latukonekin aurasi taas lumituiskun jälkeen, mutta ladulle en lähtenyt, vaikka vielä voisi, vaan valmistelin huomisia töitä.

Raamatun sana tänään: ”Ei kukaan, joka luottaa sinuun, jää vaille apuasi. Vain luopiot joutuvat häpeään.” (Psalmi 25:3)