Tänään oli perhekirkko. Jumalanpalvelukseen oli kutsuttu perheitä ja etenkin lapsiperheitä ja isiä. Läsnä oli kuitenkin vain viisi isää eikä yhtään aivan pientä lasta. Saarna/puheen olin valmistanut sillä tavoin, että pienet lapsetkin voisivat kuunnella sitä ja olla siinä ehkä mukanakin. Niinpä yhtäkkiä tulikin muutos - piti miettiä miten voisi toimia toisin.

Eilen illalla leivoin kierrepullat kirkossa jumalanpalveluksen jälkeen pidettäville kirkkokahveille. Oli mukava jutella kahvien lomassa seurakuntalaisten kanssa - jopa rippikoululaisetkin jäivät kirkkokahveille!

Mies käväisi ennen jumalanpalvelusta mökilläkin laittamassa lisää rotanmyrkkyjä - hiiret ja myyrät ovat ahkerasti käyneet aterialla...

Kotimatkalla näimme pellon, jossa oli alkanut kasvaa ja kukkia rypsi uudelleen vielä nyt. Outoa on nähdä marraskuun puolivälin tienoilla kukkivaa peltoa.

"Hyvä Jumala, kiitän kodista,
omaisista, perheestämme.
Sinulta on elämämme.
Kaikki rakkaani ovat lahjaasi.

Herra, opeta ,että kotona
kuuntelemme toisiamme,
iloitsemme onnestamme,
emme riitele, turhaan kiistele.

Anna voimia oikein toimia.
Silloin meillä jokaisella
kotona on hyvä olla
eikä minua mikään pelota.

Suojaa kotia, meitä kaikkia.
Pyydän, Herra, viisautta,
ystävyyttä, rakkautta.
Anna yhdessä meidän pysyä." (virsi 471)