Olipa liukas keli tänään, kun lähdin ajelemaan töihin. Sai ajaakin kieli keskellä suuta hiljakseen alkuosan matkaa. Tuuli oli kinostanut luntakin tielle. Ja haudallahan on aina kylmä, mutta tänään oli erityisen kylmä – varpaatkin ihan jäässä, vaikka vaatetta oli kunnolla päällä.

 
Kellotorni on valmistunut suurin piirtein vuonna 1780 ja on nykyistä kirkkoa vanhempi. Tässä seurakunnassa soitetaan kirkonkellot vielä käsin tästä kellotornista. Niinpä täällä pappi ohjaa hautaan kantamisen, kun useimmissa seurakunnissa se tehtävä kuuluu suntioille. Myös silloin aikanaan, kun ensimmäisiä toimituksia tein, silloisessa seurakunnassa oli myös käsin soitettavat kellot, joten sain opin tuohon tehtävään jo silloin.
Kotona mies on listoittanut olohuonetta. Kohta tämä olohuoneen remontti alkaa olla valmis.
 
Illalla innostuin leipomaan, kun ei ollut lainkaan pullaa kotosalla. Leivoinkin sitten saman tien pari pellillistä erilaisia marjapiirakoita vain veteen ilman kananmunaa tehtyyn pullapohjaan, päälle puolukkaa, päärynää tai omena-kesäkurpitsaa, samoin pari pellistä pullia: kanelikierukoita ja korvapuusteja sekä pellillisen sämpylöitä, joissa oli kauraa ja seesamia lisukkeena.
Lauantaisauna kruunasi taas päivän. Kellotkin on jo siirretty aamua varten kesäaikaan.

"Herra on minun paimeneni,
ei minulta mitään puutu.
Hän vie minut vihreille niityille,
hän johtaa minut vetten ääreen,
siellä saan levätä.
Hän virvoittaa minun sieluni,
hän ohjaa minua oikeaa tietä
nimensä kunnian tähden.
Vaikka minä kulkisin pimeässä laaksossa,
en pelkäisi mitään pahaa,
sillä sinä olet minun kanssani.
Sinä suojelet minua kädelläsi,
johdatat paimensauvallasi." (Psalmi 23:1-4)