Marianpäivä (= Marian ilmestyspäivä, yhdeksän kuukautta ennen seuraavaa joulua) oli aurinkoinen.  Hiihdimme jäällä pari tuntia.  Suksimme lähijärven saariin tutustumassa. Yhdessäkin saaressa oli pari pressuista tehtyä laavua, toinen laavuista oli kuin kesämökki. Ja siellä oli myös hyvä nuotiopaikka saaren toisella puolella. Joku oli tuonut sinne rottinkisen riippukeinunkin. Meillä oli teet ja kahvit repussa, mutta emme tänään kuitenkaan makkaraa paistaneet.  Muutamia oli pilkillä. Saalistakin näkyi tulleen. Hiihtäjiä, kävelijöitä ja pulkanvetäjiä oli aurinko houkutellut matkaan.

Aamulla oli liukasta postilaatikolla käydessä. Kun päivällä aurinko paistaa ja sulattaa lumia, tiet tulevat liukkaiksi yöllä jäätyessään. Vuodenaikaan nähden lunta on enemmän. Kevät on myöhässä edellisiin vuosiin nähden.

Paluumatkalla järveltä mies taitteli tienvieripusikosta pajunoksia. Pajunkissoja on nyt parissa maljakossa – pääsiäinenkin alkaakin lähestyä. Tätä pyhää on sanottu myös puolipaastosunnuntaiksi, sillä se sijaitsee keskellä paastonaikaa.

Jälleen olimme pelaamassa lentopalloa. Peli kulki vauhdikkaasti ja loppui parin tunnin pelaamisen jälkeen tasalukuihin 3 – 3. Miehet voittivat kolme erää, samoin naiset. Naisten puolella oli seitsemän, miesten puolella kuusi pelaajaa ja lisäksi pari katselijaa. Peli oli jopa niin tiukka, että verkkokin romahti kerran alas. Monenlaisia hassuja tilanteita sattui ja saimme iloita, nauraa.

1237747517_img-d41d8cd98f00b204e9800998e   Hiihtoretkeläinen