Sunnuntaita koko päivä ja äitienpäivä ja valkovuokkoja ja siniristilippu liehumassa.  Valkovuokkoja poimittiin myös jumalanpalvelukseen ja äidit/naiset saivat niitä rintaansa ja ne olivat tänään koristeinakin kirkossa.
Hautausmailla oli paljon ihmisiä viemässä kukkia äideilleen. Tähän joukkoon mekin liityimme: ruusu äidille.
 
Eilen illalla menimme mökille ja saimme noin 90 ahventa ja viisi kiiskeä ja hauen ja siian, joka oli tänään äitienpäiväateriana. Olipa taas miehellä perkaamista! Minä kaivoin nuo mökin maa-artisokat ja siirsin ne kasvamaan parempaan paikkaan, jota edellisellä kerralla tein. Muu ulkohomma siellä jäikin seuraavaan kertaan.
 
Valkovuokkojenkeruumatkalla ojassa oli paljon sammakonkutua. Katiskaankin oli eksynyt pari isoa sammakkoa, jotka sieltä pelastettiin.
 
Luin Sakastissa nauretaan sarjan kuudennen osan: Tekstareita pyhälle Pietarille. Muutama mukavakin juttu siinä kirjassa oli. Kuten:
Mistä on hyvät saarnat tehty?  ?  – Jumalasta ja kymmenestä minuutista.
Miksi kutsutaan 40-vuotiasta miestä sunnuntaiaamun jumalanpalveluksessa? –? – Liturgiksi.
Ilman huumoria asuu meissä jokaisessa totinen torvensoittaja – huumoria tarvitaan aina, että jaksaa – hyvä nauru on tarpeen.  Nauruterapiaa lähdemme taas hakemaan, kun pelaamme tänäänkin lentopalloa suvun kesken.

Hyvää äitienpäivää kaikille äideille!