Eilen illalla olimme mukana sapattiaterialla. Shabbat Shalom!” = ”Olkoon sapattisi rauhallinen!” Sapatti on juutalaisten suurin juhla. Sapatin vietto on ollut se perinne, jonka varassa juutalaisuus on säilynyt vuosisatojen tai  -tuhansienkin ajan kaukana toisistaan asuvien juutalaisten keskuudessa. Sapatti on levon, leikin yhdessä olemisen ja ilon päivä. Sapatti alkaa perjantaina noin kello 18 ja päättyy lauantaina vastaavaan aikaan. (Sapatti alkaa, kun taivaalla näkyy kaksi tähteä tai kun mustaa lankaa ei erota valkoisesta. Sapatti alkaa siis vuoden eri aikoina ja eri kaupungeissa eri aikaan.) Juutalainen päivä, myös sapatti samoin kuin muutkin juhlat, alkavat auringon laskusta eli pimeästä kuten alkoi maailman luominen.

Sapatti kokoaa perheet yhteen.Sapattiateria on ystävyyden, yhteyden ja sovinnon juhla. Sapattiateria on erilainen ateria. Se on juhlava ja kiireetön ateria. Pöydällä on valkoinen liina, kynttilät palavat ja aterian yhteydessä luetaan sukupolvelta toiselle siirtyneitä tekstejä ja rukouksia.
 
 
 
Sapattiaterialla perheen miesväki saa päälaelleen juutalaiset kipat, pienet pyöreät kangaspäähineet.
 
 
Perheenäiti sytyttää ruokapöydän kynttilät ennen sapatin alkamista ja siunaa ruoan. Hän on leiponut kaksi chale-leipää (lettipitkonnäköistä), jotka muistuttavat erämaavaelluksen mannasta, Jumalan huolenpidosta ja temppelin leipäuhrista. Leipää siunatessa sille ripotellaan suolaa, koska Raamattu opettaa, että juhlauhri tuli suolata. Perheen isä siunaa lapset kuten kantaisä Jaakob siunasi Joosefin pojat ja hän siunaa myös oman vaimonsa Sananlaskujen sanoin. Sitten vasta aterioidaan herkullisesti pitkän kaavan mukaan.
 
 
Kananmunassakin oli kaksi ruskuaista!
 
Tänään keitin kesäkurpitsa-omenahilloa. Kuorin ison kesäkurpitsan, paloittelin sen isoon kattilaan ja lisäsin saman verran omenanpaloja, joista oli poistettu siemenkodat, tilkka vettä ja sitruunamehua. Keitin, kunnes olivat pehmeitä, soseutin sauvasekoittimella ja lisäsin sokeria, kiehautin ja lisäsin vielä 1 dl sokeria, johon sekoitin puoli pussillista punaista Melatiinia. Sitten vielä parin minuutin kiehautus ja purkitus kuumiin Atamonilla huuhdeltuihin purkkeihin.  Toinen vastaava on vielä tuloillaan.
 
Taas saimme lounaaksi kalaa, tällä kertaa eilen saatuja ahvenia. Niitä ainakin kerran viikossa olemme koko kesän voineet nauttia. Mökillä on katiskaan uinut sopivasti kalaa yllättäen koko kesän ajan. Vielä löytyi salaatinlehtiäkin puutarhasta aterialle, joten saimme koko aterian omista tykötarpeista niin perunat, porkkanat kuin punajuuret.