Päivä kului taas töiden ja kokousten kera. Kävin myös kotipaikkakunnan hautausmaalla viemässä myöhästyneen äitienpäiväruusun isoisovanhempieni haudalle. Samalla kävin hautatoimistossa kyselemässä, voiko reunakivet poistaa tuolta haudalta. Yllätyksekseni nuo reunakivet poistaakin seurakunta ilmaiseksi juuri tuolta hautausmaan alueelta.

 
Kollegojen kanssa vierailimme virvoitusjuomatehtaalla, jossa myös esiteltiin työpaikan sosiaalista toimintaa ja yhteyksiä seurakuntaan. Jopa sen työpaikan kuoro lupautui laulamaan paikkakunnan kirkkoon jumalanpalvelukseen. Työpaikkapappi kertoili myös omasta työstään.
 
Kukkivia puita ja pensaita kukista puhumattakaan alkaa olla pihapiirissä pilvin pimein, nimittäin valkoisin kukkapilvin. Tänään on komeasti alkanut kukkia kirsikkaluumu, jonka ostimme viime vuonna. Kirsikkaluumu ei ole kirsikan ja luumun risteytys vaikka nimestä voisikin niin päätellä. Se on vaan eri lajin luumu. Kirsikkaluumu viihtyy hieman happamassa, läpäisevässä ja savipitoisessa maassa. Kasvupaikan pitäisi olla lämmin ja aurinkoinen.

Päivän sana: ”Herra on minun valoni ja apuni, ketä minä pelkäisin? Herra on minun elämäni turva, ketä siis säikkyisin?”(Psalmi 27:1)