Tänään meillä oli tuuvigin tekopäivä. Imelletty perunalaatikko eli tuuvinki valmistettiin ruuaksi monin paikoin kuten lapsuudenkodissani myös lauantaina sunnuntaiksikin, ei pelkästään jouluna. Hyvä tuuvinki kuuluu kyllä joulupöytään. Se on perinteinen hämäläisen pitopöydän ruoka kuten toisetkin laatikot. Hämeessä usein esimerkiksi hautajaistarjoiluna ympäri vuoden on hämäläinen pitopöytä.

Tuuvinkiainekset:
noin 2 kg jauhoisia perunoita
4 rkl vehnäjauhoja
50 g voita tai rypsiöljyä
8 dl (täys)maitoa
2 tl suolaa
Keitä perunat kuorineen, kuori kuumina ja survo, lisää seokseen vehnäjauhoja Ja ehkä vähän keitinvettä, jätä lämpimään imeltymään, esim. 60-asteiseen uuniin muutamaksi tunniksi, sekoita välillä. Imeltyneeseen seokseen lisää maito, öljy ja suola löysäksi pannukakkutaikinan vahvuiseksi, laita vuokiin korkeintaan ¾ täydeksi, koska kuohuu paistettaessa. Paista noin 150 asteessa 2-3 tuntia.
Uunissa on paistumassa nyt lisää perunalaatikkoa, tällä kertaa isossa lasivuoassa ja sen kanssa karjalanpaisti - ah, mitkä tuoksut tulevatkaan nenään!
Tänään on myös Tuomaanpäivä: ”Hyvä Tuomas joulun tuopi”. Joulun valmistelujen pitäisi olla jo loppuun suoritettuja. Kaiken ulkonaisen piti olla valmiina, kun Tuomas, joulun apostoli saapui. Joulurauha on myös tarkoittanut rauhallisuutta ja lepoa arkisten askareiden hyörinässä, selostaa Kustaa Vilkuna Ajantiedossaan.
Tuomaan päivän ja joulun välistä aikaa kutsutaan pesäpäiviksi. Näitä ovat talvipäivän seisaus, jona auringon sanotaan olevan kolme päivää pesässään. Jos aurinko ei silloin tule esiin, uskotaan, että tulee sateinen kesä. Jos näinä päivinä on kovat pakkaset, talvesta tulee leuto, jatkaa Kustaa Vilkuna. Tänään on talvipäivän seisauspäivä.