Eilen ostimme puutarhamyymälän poistomyynnistä mökkimatkalla kolme ruusukvittenin tainta, joista yhden istutimme mökille kiven kupeeseen. Japaninruusukvitteni on samalla koriste ja hyötypensas. Se kukkii omenakukkaa muistuttavin, punaisin kukin touko-kesäkuussa ja tekee syksyllä keltaiset säilöntään sopivat sitruunanmakuiset, siis happamat, hedelmät, jotka muistuttavat muodoltaan omenaa päärynää tai sitruunaa. Kasvi tekee paljon juurivesoja ja sitä voi lisätä myös siemenestä. Pari istutamme kotipuutarhan rinteeseen. Japaninruusukvitteni kasvaakin parhaiten lämpimällä ja suojaisalla paikalla, hiekansekaisessa ja hyvin vettä läpäisevässä mullassa.

Mökillä teimme syystöitä: siirsimme kasveja toiseen paremmin niille sopivaan paikkaan kuten kultapallot ja syysasterit. Suojasin verkolla jo omenapuunkin, etteivät pupuset tai muut metsän eläimet innostu syömään sitä. Nostin myös porkkanat, joita mökiltä tuli puoli ämpärillistä pikkuporkkanoina, koska multaa ei ollut kovin paljon porkkanamaalla. Hyviä ne ovat kuitenkin. Maa-artisokkakin oli kasvanut aluksi salaa marjapensaan juurelle ja oli nyt 2,65 metriä korkea ja kukkia siihen on tulossa paljon.
 
Pihalla asterit kukkivat vielä ahkerasti.
Kävimme eilen sienessä: Mies löysi suolasieniksi karvalaukkuja ja haaparouskuja ja
 
herkkutatteja. Minä poimin lähinnä suppilovahveroita
 
ja mustia torvisieniä ja muutaman kantarellin.
 
Tänään etsimme karpaloita suolta. Olihan niitä, mutta vähän ja aika hankalaa niitä oli tänä vuonna poimia poimurilla, kun ruoho oli suollakin kasvanut hyvin ja karpalot kypsinä painuneet jo sammaleeseen. Aivan tarpeeksi meille kuitenkin saimme kokoon.
Eilen ja tänään aurinko paistoi ja olikin kauniit syyspäivät: ihanteelliset mökki-ilmat. Vielä voimme pulahtaa järveen saunasta monta kertaa – tosin aamu-uinti ilman saunaa jäi jo väliin. Veden lämpötila oli enää kymmenen astetta.