Eilen lähdimme mökille nauttimaan lämpimästä illasta ja tutkimaan metsän anteja. Vesikin oli vielä 13-14-asteista ja siis vielä ihan uimakelpoista (tänäänkin uin kolme kertaa).

Sieniä on kasvanut mökin pihassakin ja lähettyvillä. Monenlaisia tatteja löytyy.

Mökillä on aina mukava leipoa jotakin. Usein olen tehnyt sämpylöitä ja mustikkapiirakkaa. Nyt mustikoita ei enää löydy eikä oikein puolukkaakaan (vain puoli litraa pienen pieniä kirppusia), niin piirakka oli parasta tehdä kotoa tuoduista omenista. Omenapiirakkaan laitoin 100 grammaa margariinia ja desilitran sokeria, kaksi teelusikallista vaniljasokeria ja yhden teelusikallisen leivinjauhetta, puolitoista desiä vehnäjauhoja ja saman verran kaurahiutaleita ja sen verran vettä, että taikinasta tuli joustava. Päälle viipaloin viisi omenaa ja sirottelin niille sokeria ja kanelia. Paistoin 225 asteessa noin 25 minuuttia.

Kun eilen saunoimme illalla, oli jo lähes pimeää ja niin laiturilla lyhty toi valoaan uimaan menijöille. Lepakotkin lentelivät.

Sienimaastot ovat vähentyneet mökin läheltä, kun metsiä on hakattu. Puolukoitakaan ei juuri löydy, mutta soisella mäellä on tulossa karpaloita, kunhan ne kunnolla kypsyvät, nyt poimimme vain puolisen litraa näytteeksi. Nostin tänään perunan mökillä - lähes pari ämpärillistä, kun mies puolestaan teki lisää rakennelmia.

Tällä kertaa valmistui uusi kompostilaatikko vanhan viereen. Niinpä vähitellen saamme hyvää multaa kasveille mökilläkin.

Olemme aloittaneet yllätykseksi itsellemmekin uuden harrastuksen: opiskelemme unkarin kieltä. Yritämme kerran viikossa käydä alkeiskurssilla ja tehdä kotonakin ahkerasti siihen liittyviä harjoituksia.