Kaunis pakkaspäivä. Aamulla mietin, lähdenkö ollenkaan laduille tänään. Mies lähti ja minä lähdinkin pitämään vanhustentalolle hartautta. Kotiin palatessani pohdin, kannattako lähteä hiihtämään, koska liikuntatieteen tohtori Timo Vuorimaan mukaan raskas liikunta on paukkupakkasessa pahaksi hengityselimille.  Jo 17 asteen pakkasessa kannattaa olla varovainen. Miinus 20 astetta on yleensä raja, jonka jälkeen raskasta liikuntaa ei pidä harrastaa lainkaan.Kevyesti voi ulkoilla senkin jälkeen. Jos ihminen on tottunut kovaan pakkaseen eikä hengitysteissä ole ongelmia, kylmyys ei välttämättä tee hallaa. Kovalla pakkasella ilma on kuivaa, mikä ärsyttää limakalvoja ja hengitysteitä, kertoi Vuorimaa YLEn uutisissa.

Lähdin kuitenkin lenkille, koska tavoitteenani oli saada kaksisataa kilometriä täyteen tammikuussa ja huomisesta kelistä ei tiedä... Niinpä hiihtelin kymmenisen kilometriä ja nautin ulkonaolosta. Latu oli osin juuri ajettu latukoneella

ja neitseelliseen latu-uraan oli kyllä tosin kerinnyt joku jo kävellä.

Latu-ura kulkee lähellä järven rantaa ja katselin, miten järvelle rannan tuntumaan oli jo joku tehnyt omaa latua, vaikka lähettyvillä oleva puro virtaili vielä vapaana.