Lueskelin kansantarinoita ja kirjassa oli myös tällainen kansantarina Päijät-Hämeestä: Kun Orimattilassa alettiin 1630-luvulla tehdä omaa seurakuntaa, etsittiin kirkon paikkaa. Se aiottiin tehdä ensin Pyörähtelän (Pyörähtälän) kylään, jossa oli jo vanha, pieni rukoushuone. Paikalle tuotiin rakennustarvikkeita. Kuitenkin mikä päivällä rakennettiin, se yöllä hajosi. Niinpä alettiin miettiä uutta sopivampaa kirkonpaikkaa. Silloin päätettiin antaa kohtalon määrätä kirkonpaikka. Pyörähtelän kylän Mattilan talon ori valjastettiin kirkon peruskiven eteen ja orin annettiin mennä minne se tahtoi. Siihen, mihin se ensiksi seisahti, rakennettiin kirkko. Nykyisin samalla paikalla on uudempi, kivestä tehty kirkko. Koska Mattilan ori oli määrännyt kirkon paikan, alettiin myös koko paikkakuntaa kutsua Orimattilaksi entisen Viljamaan sijaan. (Aimo Kejonen: Kansantarinat, Suomen 100 -kirjasarja).

Hiihtämässäkin kävin taas, mutta toisen suksen side ei pitänyt lainkaan ja niin pääsin liikkumaan vain tasatyönnöin potkujen sijaan. Siteestä on ilmeisesti jousi poikki. Mies hiihti taas päivän urakkansa: 20 kilometriä.

Nuori neiti soittoharjoituksissa tänäänkin.