Aamulla olimme vielä sukutapaamisessa. Muistelimme edellisillan mukavaa tietokilpailua. Kilpailun vetäjä oli opettaja ja hän kyseli "oppilalta" kuudennen luokan  tietoja eri oppiaineista, niin äidinkielestä, matematiikasta, fysiikasta, kemiasta kuin maantiedostakin.

Vastaajat olivat kolmihenkisiä joukkueita, joita me muut saimme avustaa tarpeen tullen. Aina emme osanneet olla tarpeeksi nokkelia!

Meillä oli myös osanottajien käsityönäyttely, jossa parhaan työn palkinnon sai tuo halaatti

ja toiseksi tuli veistetyt taulun kehykset.

Kolmanneksi sukuseuran kunniajäseneksi kutsuttiin tällä kertaa miehen vanhin veli, joka on toiminut aktiivisesti suvun tietojen keräämisessä. Kunniajäsen sai tällaisen merkin asemastaan omalla nimellään.

Illan huutokauppa oli mukava juttu myös ja tuottoisakin. Mekin huusimme uuden räsymaton keittiöön.

Aamupalan jälkeen lähdimme Jämsän kirkkoon messuun.

Sunnuntai on tänään kirkastussunnuntai nimeltään. Kirkastussunnuntaita on vietetty Ruotsissa ja Suomessa jo 1500-luvulta lähtien 7. kolminaisuudenpäivän jälkeisenä sunnuntaina (nykyisin 8. sunnuntai helluntaista). Kristuksen kirkastuminen oli hänen elämänsä taitekohta. Vuorella apostoleille ilmestyivät kirkastetun Kristuksen lisäksi Mooses ja Elia, Vanhan testamentin lain ja profeettojen edustajat. Kristillinen kirkko näki alusta lähtien Kristuksen elämänvaiheet, kuoleman ja ylösnousemuksen Vanhan testamentin lupausten täyttymisenä.

Jämsän kirkon alttaritaulun yläosa kertoo tuosta tapahtumasta, jolloin Jeesus vei lähimmät opetuslapsensa vuorelle. Jeesuksen kasvot kirkastuivat kuin aurinko ja hänen vaatteensa säteilivät valoa. Mooses ja Elia ilmestyivät keskustelemaan Jeesuksen kanssa. 

Syksyn tuloa enteilee myös pihlajien marjojen punastuminen.

Sain mieheltä tänään ruusun,  kun olimme palanneet kotiin.