Sataa lunta. Maa on valkoisena. Kaunista. Mies vaihtoi autooni talvirenkaat vihdoin tänään – eilen ajelinkin toisella autollamme, jossa oli jo talvirenkaat alla. Kaupunkiin on niin pitkä matka, etten oikein mielelläni sinne kävele – en siis ole kertaankaan sinne asti kävellyt, kerran pyöräillyt! Siis en kovin innokas liikkuja taida olla. Polkupyöräkin on jo talviteloille. Kävelyä ei sovi kuitenkaan jättää talviteloille…
Uuniin pääsyä odottelemassa.
Pullanleipomispäivä, vaikka isänpäivä on vasta sunnuntaina. Miehelle iski pullanhimo ja niin lapsenlapsen kanssa leivoimme pullaa.
Paistettuja "voi"pullia: päällä laktoositonta margariinia ja vaniljasokeria. Taikinakin oli kananmunaton ja laktoositon.
Teimme pyöreitä pikkupullia, korvapuusteja ja omena- ja puolukkapiirakoita. Olisi pitänyt tehdä paljon rusinapullia, mutta rusinoita ei juuri nyt ollutkaan kotona. Tietysti tein (olen innokas sämpylänleipoja!) myös aamuisen neljän viljan puuron jäänteestä sämpylöitä ja leipää vuokiin – löysä taikina on helpoin niin käsitellä ja ei tarvitse sormiaan taikinaan upottaa, vaan voi koko homman tehdä lusikan avulla sekoittaen ja vuokiinkin laittaen.
Että syntyisi tasaus - tänään on nenäpäiväkin. Nenäpäivä on Ylen Hyvä Säätiön järjestämä suomalainen varainkeruu- ja tiedotuskampanja, joka viihteen ja huumorin keinoin lisää globaalia oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa. Nenäpäivän keräysvarat kanavoidaan yhdeksän suomalaisen avustusjärjestön piktäjänteiseen kehitysyhteistyöhön. Apu kohdistuu ennen kaikkea lapsiin. Yksi näistä järjestöistä on Suomen Lähetysseura, jonka basaarista hankittu leivinliina on kuvassa.
Sain ystävättäreltä pari päivää sitten hyvää itse tehtyä ruisleipää. Hän oli paistanut sitä tavallisessa sähköuunissa. Meillä on nyt tuoksuvia herkkuja kerrakseen.
Olen viime päivinä miettinyt ja kohdannut, miten paljon uusavuttomuutta vai välinpitämättömyyttä joillakin nykynuorilla on. Ei tunnuta osata muun muassa siivota: jokapäiväinen jälkien korjaaminen ja asunnon tuulettaminen kai on ihan toivotonta, mutta jos edes kerran viikossa imuroisi tai pyyhkisi lapsiperheessäkin huushollia, edes lattiaa niin ei pölyt ja noet kasaantuisi. Kun kestovaipat ovat kuivumassa päivästä toiseen pitkin ja poikin asuntoa sitä tuulettamatta, kun ei ole kondensoivaa kuivausrumpua käytössä, niin kosteus tunkee joka paikkaan. Lisäksi kun on pölyä ym., niin ilmanlaatukin on niin ja näin. Kosteus tiivistyy ikkunoihin ja muualle asuntoon, tullee homettakin.

 Päivän sana: ”Jumala on turvamme ja linnamme, auttajamme hädän hetkellä.” (Psalmi 46:2)