Aamulla láhdimme liikeelle 7.30. Viileassa raikkaassa saassa aamulla on hyva vaeltaa. Siksi pitaa aina aamulla aikaisiin paasta liikenteeseen. Matka jatkui kohti Pamplonaa ja sen lapi. Vanhan historiallisen keskustan lapi ohittaen katedraalin matka jatkui kaupungista eteenpain pitkin katuja. Pamplonan kadut olivat taynna erilaisia soittokuntia ja soittajia ja vakea tungokseen saakka keskustassa. Ohitettuamme Pamplonan pysahdyimme hakemaan leiman Zizur Menoren Refugeosta, jossa saimme kuulla etta kuuden kilotrin paassa on uusi refugio. Niinpa pyhiinvaeltajalounaan jalkeen suuntasimme El Albergue de Zariquiegui -refugeoon, joka oli vuorelle nousun puolivalissa. Paikka on uusi ja muita majoittujia ei tana yona ole.

Tanaankin matka ja askelia kertyi suurin piirtein sama maara kuin eilen eli noin 40 000 askelta. Olemme saaneet kulkea varjeluksessa, vaikka mummon polvi vahan klonksuttaa, niin eteenpain olemme jaksaneet kulkea tavoittelemamme matkan.

Siellä täällä matkan varrella on vesiposteja - paikkoja, joista saa puhdasta vettä juodakseen tai pulloon mukaan ottaakseen.