Lunta sateli hiljalleen aamusella ja ilma melkein pakkasella. Lähikaupungissakin oli viileä toripäivä. Kotosalla valmistelin ensi viikonlopun töitä enkä lähtenyt minnekään reissailemaan.

 

Iltapäivän vietimme miehen veljen syntymäpäiviä. Mukana olivat lähinnä veljet puolisoineen. Oli mukava olla yhdessä ja muistella ja jutella vanhoista asioista. Saimme itsellemmekin kopion miehen isän vanhasta vihkiraamatusta, jonne oli kirjattu kaikki lapset kasteaikoineen sekä läheiset kuolin- ja hautausaikoineen. Vanhin veljeksistä on taitava tekemään puutöitä ja niin hän oli tuonut veljelleen lahjaksi kaivertamansa suvun vaakunan.

Aikaisemmin hän oli lahjoittanut veljelleen puukaiverruksen vanhasta kodin tuvastakin.

 

Koti silloin joskus… (veljen vesivärityö)

Sana tälle päivälle: ”Ylistä Herraa, minun sieluni, ja kaikki mitä minussa on, ylistä hänen pyhää nimeään. Ylistä Herraa, minun sieluni, älä unohda, mitä hyvää hän on sinulle tehnyt.”( Psalmi 103:1-2)