Santiago de Compostela oli jo keskiajalla Euroopan tärkeimpiä pyhiinvaelluksen kohteita. Vaeltajien tavoitteena oli pyhän Jaakobin hauta. Kristityn näet tuli tehdä pyhiinvaellusmatka ainakin kerran elämässään. Kun Jerusalemiin oli hankalaa tehdä pyhiinvaelluksia ja Roomaan liian helppoa, niin Santiago de Compostela tuli suosituksi, kolmanneksi tärkeäksi pyhiinvaelluskohteeksi. Pyhiinvaelluksen suoritettuaan on ollut lupa kantaa kampasimpukankuorta, joka on ollut pyhiinvaeltajien tunnus 1100-luvulta lähtien. Niinpä minullakin on kampasimpukkakorvakorut! 

Ostin Santiago de Compostelasta tämän kirjasen legendoista, jotka liittyvät apostoli Jaakobiin. (Los Guadernos de Urogallo; The Urogallo's Books.)
Legenda Jaakobista syntyi Luoteis-Espanjassa, Galiciassa vuoden 813 hautalöydöstä, jonka luiden oletettiin kuuluvan apostoli Jaakobille. Pyhäinjäännökset siirrettiin paikkaan, joka sai nimekseen San Jago, Pyhä Jaakob, ja josta rakentui Santiago de Compostela. Kaupungin ensimmäinen kirkko rakennettiin vuonna 899, mutta islaminuskoiset tuhosivat kaupungin 900-luvun lopussa. Kaupunki ja kirkko rakennettiin uudelleen seuraavalla vuosisadalla. Nykyisen katedraalin rakentaminen aloitettiin vuonna 1074. Kirkon hämmästyttävä aarre on pääalttari, joka hopeaa ja alabasteria. Alttarilla on puinen Pyhän Jaakobin patsas, joka sai 1765 hopeisen viitan ja jalokivikoristeet. Santiago de Compostelan vanha kaupunki valittiin maailmanperintökohteeksi vuonna 1985.
Jaakob oli apostoli Johanneksen veli. Hän oli ammatiltaan kalastaja, ja Jeesus kutsuikin hänet ihmisten kalastajaksi. Hän oli todistamassa suurinta osaa Jeesuksen tekemistä ihmeistä, ja kulki tämän kuoleman jälkeen legendan mukaan saarnaamassa mm. Espanjassa ja Juudeassa. Jaakob oli apostoleista ensimmäinen, joka kärsi marttyyrikuoleman: hänet pistettiin miekalla kuoliaaksi vuonna 44. Toisen legendan mukaan kampasimpukan kuoresta tuli pyhän Jaakobin tunnus, kun apostoli Jaakob vanhemman ruumis tuotiin meritse Joppesta Galiciaan Espanjan luoteisrannikolle. Portugalissa sijaitsevassa Bonzasin kylässä vietettiin rannalla juuri häitä veneen ohittaessa kylää. Jaakobin ruumista kuljettanut joukko kohtasi hääseurueen, jolloin sulhasen hevonen syöksyi pillastuneena mereen. Kun sulhanen nousi simpukoihin peittyneenä merestä, hääväki uskoi Jaakobin pelastaneen hänet ja he kääntyivät kristityiksi.  Siitä lähtien kampasimpukoita on pidetty Pyhän Jaakobin symbolina. Vene siis rantautui Galician rannikolle. Ruumis nostettiin härkävankkureihin ja laskettiin hautaan juuri siinä kohdassa, johon härkä oli pysähtynyt. Samalla syntyi Santiagon kaupunki.

Jaakobin ruumis rantautuu