Kuusikin oli koristeltu lähes kokonaan siihen mennessä, kun aamulla heräsin.

Sekahedelmäsoppaa riisipuuron kanssa söimme joulurauhan julistuksen tienoilla.

Päivällä aaton jumalanpalvelukseen ajelin kipakassa pakkaskelissa. Suntion kanssa arvelimme, ettei tänne kovin paljon väkeä tule, mutta kirkko oli kuitenkin lähes täysi! Lähdin vielä kirkosta ajelemaan hautausmaalle viemään kynttilät suvun haudoille. Olipa lunta hautausmaalla ja komea kynttilämeri jo päivällä.
Lapsenlapsetkin tulivat samaan aikaan joulunviettoon kun palasin kierrokseltani kotiin. Yhdessä laitoimme joulupäivällisen ja sen jälkeen, kun yläkerrassa oli hetki leikitty, kävi joulupukki heittämässä lahjasäkin ovelle. Mitä sieltä löytyikään: paketteja ja monta!
Muun muassa tuli paljon lukemista.
Jouluevankeliumi luettiin tällä kertaa lasten raamatusta. Porukan nuorin lukutaitoinen pääsi ääneen.
”Sillä seudulla oli paimenia yöllä
ulkona vartioimassa laumaansa.
Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli,
ja Herran kirkkaus ympäröi heidät.
Pelko valtasi paimenet,
mutta enkeli sanoi heille:
"Älkää pelätkö! Minä ilmoitan teille ilosanoman,
suuren ilon koko kansalle.” (Luukas 2:8-10)
RIEMULLISTA VAPAHTAJAMME SYNTYMÄJUHLAA SINULLE!