Matka on tehty ja lähes kaikki matkavarusteet alkavat olla jo putsattu ja pyykätty ja ne laitetaan pian paikoilleen uutta reissua odottamaan. Tosin uutta reissua ei ole vielä lyöty lukkoon – unelmia tietysti aina on. Kunhan saamme ensin työstetyksi tämänkin matkan. Kuvia olen alkanut liittää matkan blogiteksteihin, mutta vie aikaa valita sopivia kuvia, kun ei oikein voi laittaa kuin muutamia yhden päivän osalle. Kuvia on kahdella kameralla yhteensä yli 1700.

Monenlaisia asioiden hoitamisia on yllin kyllin. Vakuutusyhtiön kanssakin on tänään asioitu, jotta saamme lentomatkalla rikkoutuneista tavaroista korvauksen. Ja tietysti olen käynyt pienen hienon miehen kurkistamassa – touhua täynnä hän oli tänään – ja hänen äitiäänkin tapaamassa. Mies kerkisi haravoida jo pihaakin – syksyn lehdet olivat tippuneet maahan vaelluksen aikana.  Haravointia riittääkin sitten moneksi päiväksi, jos ilmat antavat myöten.
Matkapohdintoja olemme tehneet jonkin verran. Pyykin ohella tarkastelin, mitä tavaroita en tarvinnut lainkaan koko caminolla. Uimapuku oli tähän vuoden aikaan aivan hullu juttu ottaa mukaan, mutta siellä se repussa koko matkan oli – en jättänyt sitä maailmallekaan. Eipä ollut paikkaa missä uida ja vesi oli ollut kuitenkin suhteellisen kylmää. Pyyhettäkään ei olisi tarvinnut kantaa, koska minulla oli tuo iso ohut huivi, jota sitten pyyhkeenä pääasiassa käytinkin. Suihkumyssyä ja korvatulppia en käyttänyt lainkaan. Monesti joku kuorsasi ja kuului muitakin ääniä, mutta loppujen lopuksi ne eivät paremmin häirinneet, koska itse olin sen verran väsynyt että nukuin huolimatta muusta. Jos en nukkunut, niin häiriö ei tullut noista äänistä, vaan omista jutuista mm. levottomista jaloista. Sadeviittaa en käyttänyt lainkaan, koska minulla oli repunsuojus, kevyet sadehousut ja sadetakki, joita käytin myös toisinaan tuulensuojana. Sadetakki kuitenkin päästi hieman kosteutta läpi – ei liikaa. Jos olisimme joutuneet kunnon rankkasateisiin, niin tuo viitta olisi ollut varmaan tarpeellinen. Toisaalta juuri viitta on parempi kuin sadehousut ja takki, kun se päästää ilmaa enemmän läpi – muut sadevaatteet hiostavat. Polvihousut ja viitta lienee parempi vaihtoehto, koska sadevaatteissa hikoilee: kosteutta on yllä ja alla! Säärisuojukset olivat aika monilla vaihtoehtona sadehousuille viitan kanssa. Pyykkikoneet ja etenkin kuivausrummut olivat tosi tarpeellisia sadeaikaan, jolloin normaali käsipyykki ei kuivunut. Tuulenpitävä ohut takki oli hyvä myös aurinkosuojana – ei liian kuuma, koska ohut (100 g). Ja had–huivi oli käytännöllinen: siitä saa kaulaliinan, pipon, huivin, se toimii käsipyyhkeenä, kuivuu nopeasti jne. Had on kuviollinen (värejä paljon) ohutta ympyräneulosta oleva putki. Onneksi emme ottaneet omaa tyynyä mukaan, koska useimmissa paikoissa oli tyyny - yhdessä alberguessa ainoastaan ei ollut, mutta ei siellä ollut sänkyjäkään, vaan nukuimme ohuilla patjoilla lattialla.
Mukaan kannattaa ottaa pikapuuroja ja kuppikuumakeittoja tilanteita varten, joissa ei aamulla saa kunnon lämmintä kosteana päivänä tai muuten kaipaa jotain tukevampaa syötävää ennen päivän taipaleelle lähtemistä. Meillä oli niitä alkumatkalle, mutta aivan liian vähän mukana. Oma lusikka, muki ja pieni uppokuumennin on hyvä olla mukana – kun joissakin majapaikoissa ei olekaan yhteiskeittiötä käytössä, saa ainakin kuumaa juotavaa suihkussa käynnin jälkeen ennen ilta-ateriaa.

Uppokuumennin on käytännöllinen, pieni ja helppo kuljettaa mukana.