Nyt illalla ukkostaa ja sataa kissoja ja koiria. Vettä tulee lujaa! Ja sateenkaarikin näkyi.
 
Hain pihalta raparpereja ja tein raparperihilloketta hillosokerin avulla ja leivoin niistä pullapiirakoita. Kevään ensimmäiset! Toki samalla leivoin rusinapullia ja myös sämpylöitä, joihin tällä kertaa laitoin mäkimeiramia, seesamia ja neljän viljan hiutaleita vehnäjauhojen joukkoon.  Helluntaileivonnaisia!
Mies sai ajettua koko pihan nurmikot ja sai kasvihuoneeseen istutettua paprikat, chilipaprikat ja tomaatit. Kasvihuoneen mullanvaihto tänä vuonna oli iso urakka.
 
Luimme kirjaa etanoista. Siinä kerrottiin, miten etanat lisääntyvät todella nopeasti. Tänä vuonna noin 400 uutta, ensi vuonna 400 x 400 eli 160 000! Seuraavana vuonna 160 000 x 400 eli 64 000 000! kotiloa tai etanaa. Joten jokainen kotilo tai etana, jonka hävittää ja kerää  esim. ämpäriin, jossa on astianpesuainetta ja vettä, on voitto! Jos niitä vain survoo kuoliaaksi ja jättää maahan raadot, niin toiset käyttävät ne hyväkseen ja sen kun vain voimistuvat. (Kerstin Engstrand: Apua! Etanat hyökkäävät)
Hautauspäivä tänäänkin. Matkalla kirkkoon oli satanut ja mietin, miten käy, kastummeko, mutta haudalla paistoi aurinko.  Turhaan kuljetin mustan pitkän takin. Vainajan lapset kertoivat paljon äidistään ja olivat valmistaneet mukavaa ohjelmaa muistotilaisuuteen, jossa ruokailussakin oli äidin lempiruokia.
 
Omenapuukin on alkanut kukkia ja kielot ja kalliokielot ja ja…

Pesällinen mehiläisiä lähti matkalle. Mies kuljetti ne erääseen puutarhaan pölytysavuksi.